Puutarha ja koirat

Pihapuutarhassa kasvaa pihlajia, koiranheisipuita, ruusuja, vuorenkilpiä, palavaa rakkautta ja särkynyttä sydäntä.
Varsinaisen puutarhan takana sijaitsee Tuupalan koirien hautausmaa.

Päärakennuksen takana oli ja on talon varsinainen puutarha. Puutarhassa kasvavat vuonna 1880 istutetut lehtikuuset, sembramännyt, pihtakuuset, koiranheisipuut, pihlajat, tuomet ja katajat. Monivuotisia kukkia ovat kullero, iiris, ruskolilja, tarhapäivänlilja, vuohenjuuri, akileija ja kielo. Puutarhaa kiertää geometriskuvioinen hiekkakäytävä. Puutarhassa oli myös istuimia.

Tuupalassa kasvaa seuraavia ruusuja: suviruusu Rosa ”poppius”, kurttulehtiruusu Rosa rugosa, neuvoksenruusu Rosa x spaethiana, juhannusruusu Rosa pimpinellifolia ”Plena”, kirkonruusu Rosa Francofort sekä papulanruusu Rosa ”Staffa”.

Keittiön päädyssä olivat talon mansikkamaa, viinimarjapensaat, kasvimaa ja kellarit. Kellareista yksi oli jääkellari, jonne jäät kuljetettiin kevättalvella. Toinen kasvimaa oli aitta-halkovajan takana. Puutarhan takana oli koirien hautausmaa.

Puutarhaan haudatut Tuupalan koirat

Perinteisesti Tuupalassa on ollut pystykorvakoiria.

kuva: Tuupalan pystykorvat ihmettelevät poron vetämää ahkiota talvella 1911

kuva: Piska-koira pentuineen v.1910

Lahja Kainulainen saapui vuonna 1934 Vilppulasta Tuupalaan ja toi mukanaan Purre-koiran. Purre oli talvisodan aikana evakossa Lahjan mukana, vaikka eläimiä ei olisi saanut ottaa mukaan. Purren pentu Nalle hävitettiin evakkoon lähtiessä. Purre oli lopuksi kuuro ja hyvin vanha. Se jäi postiauton alle 1940-luvun puolivälin jälkeen. Koira haudattiin puutarhaan ja paikkaan jäi kohouma. Purrella oli myös Vinski pentu.

Koirat nukkuivat päärakennuksessa koiransängyssä mm. ruokasalissa uunin eteläpuolella ja emännän kamarissa. Sänkyjä oli kaksi ja niiden paikkaa vaihdettiin. Kun koirat olivat sairaita, pidettiin niiden sänkyä ihmisten sängyn vieressä. Koiransänkyihin tehtiin patja vanhasta täkistä ja peitoksi kävi usein tumma vanha viltti. Taru nukkui Uunon huoneessa tai salin nurkassa.

Taru-bokseri kuoli noin 3 -vuotiaana keuhkorepeytymään. Lahja Kainulainen vei Tarun Helsinkiin Valtion hevossairaalaan, jossa se kuoli. Koira tuhkattiin Helsingissä. Tuhkauurnaa (päällä koiraveistos) säilytettiin pitkään isännän huoneen korkean kirjahyllyn päällä. Tarun tuhka haudattiin puutarhaan suurimpaan pyöreään kukkapenkkiin.

Tuupalan koirien hautausmaa sijaitsi Tuupalan varsinaisen puutarhan takana, lähellä Hyryntietä. (Hyryntien ja kellarien välissä). Puuseppä Priimus Niskanen valmisti koirille puuarkut.

kuva: Purre  n. 1937                      kuva: Taru 1949 – 1952