Taistelut

30.11.1939 rajan ylittäneiden Neuvostoliiton 9. Armeijan 54. Divisioonan joukkojen tarkoituksena oli hyökätä Repolan alueelta kohti Kuhmon kirkonkylää ja siitä edelleen Kajaaniin ja Ouluun.

Kuhmon taistelut talvisodassa

Mielenkiintoisia otteita taistelukertomuksista

Pohjois-Suomen ryhmän-sotapäiväkirja

Joukko-osastot talvisodan aikana Kuhmossa

Kuhmon motit talvisodassa

 

Kuhmon rintamalla taistelivat suomalaisen 9. Divisioonan Er.P 14 joukot, jotka muodostuivat aluksi etupäässä kuhmolaisista ja sotkamolaisista miehistä. Myöhemmin saatiin apujoukkoja mm. Suomussalmelta ja Pohjanmaalta. Er.P14 kuului ensin Pohjois-Karjalan Ryhmän ja 1.12.1939 alkaen Pohjois-Suomen Ryhmän alaisuuteen.

Vihollisuudet alkoivat Kuhmossa 30.11.1939 kello 9.45 Saunajärven Laamasenvaaralla. Toinen Ala-Laamasen asukkaille evakuoimiskäskyä tuomassa olleista rajamiehistä kaatui. Talon nuorin poika sai surmansa ja paikalla olleet talon asukkaat joutuivat sotavankeuteen, mistä he sodan päätyttyä pääsivät palaamaan takaisin. Laamasenvaara oli neuvostojoukkojen tukikohtana koko talvisodan ajan. He tekivät sinne jopa talvitien.

Neuvostojoukot etenivät kahtena rintamana Saunajärven ja Hukkajärven teitä hyväksi käyttäen. 1939 Lammasperän ja Saunajärven välistä Vetkontietä ei ollut. Lammasperän suunnalla Hukkajärven ja Kiekinkosken kautta Vääräjoelle ja siitä edelleen aina Tyrävaaraan edenneet joukot pysäytettiin 17.12.1939. Suomalaiset ajoivat perääntyvät neuvostojoukot itärajan taakse.

Lähimpänä kirkonkylää noin 10 km päässä neuvostojoukot olivat Lammasperän Tyrävaaralla ja Rastin Jyrkänkoskella.

Saunajärven suunnalla suomalaiset Er.P14:n joukot joutuivat taistelukosketuksiin Losossa 1.12.1939 ja Alasenjärvellä 2.12.1939. Alasenjärven pohjoispuolitse edenneet neuvostojoukot mursivat suomalaisten puolustuksen Louhenjoella 5.12.1939, jonka jälkeen joukot etenivät Rastin tienhaaraan 6.12.1939. Pisimmälle neuvostoliittolaiset pääsivät Jyrkänkosken maastossa, jonne viivytystaisteluja käyneet suomalaiset vetäytyivät 11.–12.12.1939. Varsinaisia taisteluita ei Jyrkänkoskella käyty. Läheisen Hotakanvaaran omistuksesta taisteltiin kiivaasti. Noin 200-miehisen taisteluosaston onnistui kiertää Särkijärvelle, missä ensimmäinen Kuhmon rintamalle saapunut tykkipatteri karkotti tulijat.

Joukkojen uudelleen järjestelyn jälkeen aloitti suomalainen 9. Divisioona vastahyökkäyksen 29.1.1940. Suomalaisten onnistui katkaista neuvostojoukkojen tieyhteyksiä ja saartaa joukkoja motteihin. Tämän jälkeen sota jatkui mottitaisteluina.

Neuvostoliittolaiset huolsivat motteja ilmateitse. Rastin motti säilytti puolustuskykynsä sodan loppuun saakka. Reuhkavaaran motti tuhottiin 25.2.1940 kasapanoksin ja konekiväärein. Luelahden Kenraalimotti ja Itäinen osa vallattiin. Valtaamatta jäivät Kannaksen ja Loson motit ja Luelahden Läntinen motti.

Saunajärven tie päättyi Riihivaaralle. Neuvostojoukoilla oli Riihivaaralla vahvat asemat, mistä käsin he hallitsivat tykistöllä tietä. Neuvostoliitolla oli myös ilmaherruus. Motteihin saarrettuja joukkoja auttamaan saapui mm. useita hiihtojoukkoja, joista kuuluisin oli lähes 2000 miehen vahvuinen Dolinin hiihtoprikaati. Prikaati tuhottiin lähes viimeiseen mieheen Kesselin-Kälkäsen maastossa helmikuussa 1940.

Kuhmon suunnalla suomalaisten kannalta raskaimmat taistelut käytiin Saunajärven Kilpelänkankaalla ja Löytövaaran maastossa. Kuusijoki-linja murtui 3.3.1940 ja suomalaiset joukot joutuivat vetäytymään Löytövaaraan, missä asemat pitivät sodan loppuun saakka.

Aseet vaikenivat 13.3.1940 kello 11.00

 

Joukko-osastot talvisodan aikana Kuhmossa

8.10.1939 Harjoitusjoukkojen päälliköksi saapui Kuhmoon Kajaanista Kainuun Suojeluskuntapiirin piiripäällikkö, everstiluutnantti Frans Ilomäki. Hän oli Er.P14:n komentaja 30.11.1939 saakka.
30.11.1939 alkaen Kapteeni Matti Murole johti Er.P14:ä.

Kapteeni Matti Murole (oik.) ja hänen veljensä Paavo. Ennen vastahyökkäystä veljekset tekivät Jämäksen kasarmilla suullisen testamentin, jota todistamassa oli serkku V.O.Kanninen. Kuva tästä tilaisuudesta.  Kuvaaja: Veikko O. Kanninen

1.12.1939 Kuhmon joukot erotettiin eversti Erkki Raappanan johtamasta Pohjois-Karjalan ryhmästä omaksi ryhmäksi, Ryhmä Ilomäeksi.
22.1.1940 Eversti Hjalmar Siilasvuo saapui Kuhmoon Suomussalmelta.

Siilasvuo johti Kuhmon taisteluja tammikuusta 1940 lähtien Jämäksen kasarmilta käsin. Pääosa Siilasvuon Suomussalmen joukoista siirrettiin tammikuussa 1940 Kuhmon rintamalle ja Laatokan Karjalaan. Eversti Hjalmar Fridolf Siilasvuo (1892–1947), 9. divisioonan komentaja. Kuvattu Hyrynsalmella(SA)  

23.1.1940 Everstiluutnantti Frans Ilomäen joukot alistettiin eversti Siilasvuon komentoon
28.1.1940 Prikaati Vuokko siirtyi eversti Siilasvuon komentoon

Kuhmon motit talvisodassa

Motti on joka puolelta saarrettu vihollisen osasto tai alue, jolle kyseinen osasto on saarrettu.

Vallatut motit

  • Luelahden Itäinen motti
  • Luelahden Esikuntamotti
  • Reuhkavaara
  • Löytövaara (Paloaho)

Valtaamatta jääneet motit

  • Rastin suurmotti (sisältää alueet Hotakasta Sivakkaan, mm. Kankivaara, Maunuvaara, Sivakka, Hyvölä (Ossippa), Lapinvaara/Pirttivaara)
  • Luelahden Läntinen motti
  • Kannas
  • Loso