Näyttelyt

Tuupalan museo avattiin yleisölle kesäkuussa 1975.

Päärakennus

Päärakennuksen perusnäyttelyä uusittiin talvikautena 1991-92 esittelemään ainoastaan Tuupalan talon elämää ja näin museosta tuli talomuseo.

Päärakennuksen interiöörit esittelevät talon elämää Kainulaisen suvun aikana 1880-luvulta 1960-luvulle.

Kainulaiset asuivat Tuupalassa 1880-luvulta lähtien. Isä, Petter Johan Kainulainen (1843-1892) oli mm. kauppias, kestikievarinpitäjä ja Saarikosken rautaruukin patruuna. Hänen kuolemansa jälkeen talon emäntä Helena Kainulainen (1852-1934) jäi hoitamaan taloutta ja lapsia. Kaupan ja kievarin toiminnasta oli huolehdittava. Lapset kasvoivat, lähtivät opiskelemaan ja muuttivat eri paikkakunnille. Uuno-poika palasi opiskelujen jälkeen tilanhoitajaksi. Helenan kuoleman jälkeen myös Lahja-tytär palasi lapsuudenkotiin ja ryhtyi Tuupalassa toimineen postin hoitajaksi. Naimattomat sisarukset asuivat Tuupalassa lähes kuolemaansa saakka. Uunon kuoleman jälkeen Kuhmon kunta otti taloon vuokralaisia vuoteen 1972 saakka.

Päärakennuksessa on sali, ruokasali, keittiö kahvereineen, emännän ja isännän kamari, eteinen kuisteineen, kauppapuoti sekä kievarihuone. Talossa asui herrasväki ja keittiön puolella palkolliset eli piiat.

Tuupalassa on toiminut neljä eri kauppaa, joista ensimmäisin toimi jo vuonna 1867. Tämä oli Kuhmoniemen ensimmäinen maakauppa. Tuupalan viimeisimmän kaupan, P.J.Kainulaisen perilliset, toiminta päättyi vuonna 1906. Museon kauppapuoti kuvaa tätä vimeisintä kauppaa.

Kestikievaritoimintaa on Tuupalassa harjoitettu hyvin pitkään. Kievarista sai kyydin seuraavaan kievariin, majoitusta, ruokaa ja juotavaa. Tuupalassa oli hevosia ja henkilöauto. Kievarihuoneita oli enimmillään neljä, osa sivurakennuksen puolella. Kievarihuoneessa oli yleensä kaksi sänkyä ja pöytä tuolineen. Yöpyjinä olivat lähinnä virkamiehet kuten metsäherrat. Kievaritoiminta päättyi talvisodan syttyessä.

Pikkupirtti

Pikkupirtti on sisustettu syksyllä 2005 kuvaamaan Tuupalan palkollisten asumista. Talon rengit yöpyivät ja tekivät puhdetöitä pirtissä. Pirtin uunissa paistuivat talon leivät. Uuniin mahtui kerralla seitsemän leipää. Kamarissa asui talon karjakko perheineen. Pikkupirtissä on asuttu vuoteen 1972 saakka Tuupalassa on toiminut neljä eri kauppaa, joista ensimmäisin toimi jo vuonna 1867. Tämä oli Kuhmoniemen ensimmäinen maakauppa. Tuupalan viimeisimmän kaupan, P.J.Kainulaisen perilliset, toiminta päättyi vuonna 1906. Museon kauppapuoti kuvaa tätä vimeisintä kauppaa.

Kestikievaritoimintaa on Tuupalassa harjoitettu hyvin pitkään. Kievarista sai kyydin seuraavaan kievariin, majoitusta, ruokaa ja juotavaa. Tuupalassa oli hevosia ja henkilöauto. Kievarihuoneita oli enimmillään neljä, osa sivurakennuksen puolella. Kievarihuoneessa oli yleensä kaksi sänkyä ja pöytä tuolineen.Yöpyjinä olivat lähinnä virkamiehet kuten metsäherrat. Kievaritoiminta päättyi talvisodan syttyessä.

Muut rakennukset

Tuupalan muita rakennuksia ei ole sisustettu näyttelytiloiksi. Sivurakennuksen väentupa toimii lähinnä kokoustilana.