Omistajahistoriaa
Vanhimmat Tuupalasta kertovat asiakirjat ovat 1600-luvun loppupuolen ja 1700-luvun alun henki- ja maakirjoja. Tuupalaa viljeli Tuupaisten suku, jonka mukaan talo on saanut nimensä. 1700-luvulla Tuupala autioitui ja siirtyi kruunun hallintaan.
Omistajia ja asukkaita
1760-luvulla kruununtila sai uudet asukkaat Uhlbäckit, jotka asuivat Tuupalassa vuoteen 1824. Uhlbäckit saivat oikeuden perustaa kotitarvemyllyn Pajakkakosken rannalle vuonna 1778.
Uhlbäckien jälkeen kruununtila oli Juho Koistisen ja Liisa Huotarin hallinnassa. Vuonna 1828 hallintaoikeus siirtyi vänrikki Fredrik August Ståhlbergille, joka lunasti Tuupalan perintötilaksi vuonna 1834. Ståhlberg möi tilan vuonna 1846 pojalleen Gustaf Fredrik Ståhlbergille.
Kuvassa kauppias Juho Kokkonen perheineen
Vuosina 1862-1884 Tuupalan omistajia olivat Juho ja Sofia Haverinen, Matti Heikki ja Aleksanteri Huotari, Matti ja Kaisa Niskanen, nimismies Karl Johan Markkanen ja kauppias Juho Kokkonen ja kauppias Petter Johan Kainulainen. Kainulaisen omistukseen tila siirtyi kokonaan vuonna 1884.
Kuvassa kauppias Petter Johan Kainulainen
Tuupalan kukoistusaikana 1880 – 1920 talossa asuivat Helena ja Petter Johan Kainulainen lapsineen. Kainulaisten aikana Tuupalassa toimi mm. kestikievari, apteekki, kauppoja ja posti. Herrasväen lisäksi talossa asuivat talon palvelijat, piikoja oli 2-3 ja renkejä 1-2.
Talossa asuivat äitinsä Helena Kainulaisen (1852-1934) kuoleman jälkeen sisarukset tilanhoitaja Uuno Kainulainen (1875-1966) ja postinhoitaja Lahja Kainulainen (1886-1964).
Kuvassa isännän huoneessa 1910-luvulla vas. Hilja Gestrin o.s. Kainulainen, Uuno Kainulainen, Helena Kainulainen, Elli Enckell ja Uljas Kainulainen
Vuonna 1958 Uuno Kainulainen lahjoitti Vanha-Tuupalan, joka käsitti tilan päärakennuksen, Kuhmon kunnalle, mutta pidätti itselleen ja sisarelleen asumisoikeuden molempien kuolemaan saakka. Lahjoittajan toivomuksena oli, että Vanha-Tuupalasta tehtäisiin kotiseutumuseo.
Kuvassa isännän kamari, joka toimi työhuoneena Kuvassa emännän kamari