Toimintaa

Harvan talon suojissa on tapahtunut niin moninaista toimintaa kuin Tuupalan. Talossa on ollut kestikievari, useita kauppaliikkeitä, posti, apteekki, meijeri, ortodoksisten lasten koulukoti, kirjasto, hammaslääkäri, neuvola sekä useat aatteelliset yhdistykset. Talo on toiminut nimismiehen virkatalona, esikuntana sekä kunnallis- ja seuraelämän keskuksena.

1800-luvun loppupuolella tilalla on poltettu tervaa ja harjoitettu porotaloutta. Tuupalan ensimmäinen vesimylly rakennettiin v. 1778 ja sen rinnalle kotitarvesaha v. 1856.

Maatalous on ollut Tuupalan peruselinkeino. Suurimmillaan tilan koko oli 404 ha ja talossa oli paljon karjaa. Vuoden 1929 navettasuunnitelmassa oli tilaa 18 lehmälle. Maataloutta harjoitettiin 1950-luvulle saakka. Maataloustuotteitta myytiin suoraan kyläläisille 1950-luvun loppupuolelle saakka. Useilla kirkonkyläläisillä ja kaupoilla oli talossa maitotinki.

Tuupalassa aloitti toimintansa vuonna 1907 Kuhmoniemen meijeriosuuskunta, joka toimi vuoteen 1910 saakka. Kajaanista rekikyydillä haettu veivikirnu on yhä museoesineenä.

Kestikievari toimi kahdessa jaksossa: 1860-luvulta vuoden 1915 loppuun ja vuosina 1926-39. Vuoteen 1883 asti kestikievarin hoito ja matkustajien kyyditysvelvollisuus oli määrätty tietylle talolle kunnan suorittamaa korvausta vastaan.

Matkustajahuoneita Tuupalan kestikievarissa oli aluksi yksi, vuodesta 1896 kaksi ja vuoden 1926 jälkeen kievarissa oli jo kolme matkustajahuonetta. 1930-luvulla asennettiin ovikello yömatkustajia varten. Taloon hankittiin Standard Vanguar- henkilöauto, jota käytettiin kievarikyydityksiin.

Kuhmoniemen (Kuhmo vuodesta 1937) ensimmäien maakaupan perusti Juho Reijonen 1860-luvun lopulla Tuupalaan. Kiihtelysvaaralta kotoisin ollut Reijonen asui Tuupalassa 1868–1869. Juho Kokkosen ja P.J.Kainulaisen kauppaliikkeet toimivat samanaikaisesti vuosina 1875–1884. P.J.Kainulaisen perillisten liike toimi vuoteen 1906 saakka Tuupalasa. Kainulaiset suorittivat kauppamatkoja aina Pietariin saakka. Näiltä ajoilta ovat peräisin monet huonekalut ja lamput.

Ensimmäistä apteekkia (lääkevarastoa) piti proviisori F.O.Molander 1890–1892. Sisäänkäynti sivurakennukseen oli Tervatien puolelta.

Posti

 

 

Tuupalassa toimi paikkakunnan ensimmäinen postitoimisto vuodesta 1878 alkaen hoitajanaan Sofia Swahn. Swahnin avioiduttua postitoimiston hoitajaksi tuli Anna Harlin 1885 ja seuraavana vuonna posti siirrettiin kansakoululle.

 

kuva: Postinhoitaja Sofia Swahn

Uudelleen posti siirtyi Tuupalaan 1920-luvulla. Postikuljetukset suoritettiin hevosella yön aikana ja mukaan mahtui aina muutama matkustajakin. Vuonna 1931 alkoi ensimmäinen postiauto kulkea linjalla Kuhmo-Sotkamo-Vuokatti. Sivurakennuksen iso pirtti muutettiin postiautotalliksi. Pirtin vanha uuni purettiin, pieni tiiliuuni muurattiin ovensuuhun ja eteläseinään tehtiin pariovet kahdelle autolle.

kuva: Postiauto n. 1930

Hieman ennen talvisotaa ja välirauhan aikana talossa toimi kenttäposti.

Euroopan ihmeellisimmän postitoimiston nimen posti sai helsinkiläiseltä postitarkastajalta vuonna 1947; tarkastajalla riitti ihmettelemistä postin kalustuksessa Posti ei vastannut ajan vaatimuksia. Asiakkaita palveltiin öljylamppujen valossa.

Postin pitkäaikaisena hoitajana toimi talon tytär Lahja Kainulainen. Posti siirtyi kirkonkylälle Ruokolaan vuoden 1951 alusta.