Motit ja muistomerkit

Talvisotaan liittyviä paikkoja Kuhmossa

 

 

 

 

 

 

Taistelupaikkoja
Motteja
Muut paikat
 punaisella  sinisellä  vihreällä
1.  Tyrävaara* 1.   Kankivaara 1.   Jämäksen kasarmi*
2.   Vääräjoki 2.   Rasti 2.   Sankarihauta, kirkko, sairaala, Tuupala
3.   Kiekinkoski 3.   Maunuvaara 3.   Kuhmoniemen koulu (kenttäsairaala)
4.   Kesseli 4.   Mämmelä
5.   Vetko 5.   Sivakka
6.   Kilpelänkangas* 6.   Klemetti
7.   Laamasenvaara 7.   Luelahti, Läntinen*
8.   Löytövaara** 8.   Esikuntakukkula**
9.   Hotakkaa 9.   Luelahti, Itäinen**
10. Jyrkänkoski 10. Kannas*
11. Reuhka**
12. Loso

**- vallattu motti,   * – muistomerkki

Kuhmon motit

Vallatut motit
  • 25.2.1940 – Reuhkavaara
  • 3.3.1940 – Luelahden Esikuntamotti
  • 7.3.1940 – Luelahden Itäinen motti
  • Löytövaara (Paloaho)
Valtaamatta jääneet motit
  • Rastin suurmotti (sisältää alueet Hotakasta Sivakkaan, mm. Kankivaara, Maunuvaara, Sivakka, Hyvölä (Ossippa), Lapinvaara/Pirttivaara)
  • Luelahden Läntinen motti
  • Kannas
  • Loso

Talvisodan muistomerkit Kuhmossa

Jyrkänkosken muistomerkki
Jyrkkä, Jyrkänkosken länsipuoli
Suunnittelija/Tekijä: Opettaja Yrjö Vuorio (s)
Pystyttäjä/Hankkija: Kuhmon Reserviläisjärjestöt
Paljastusaika: 7.8.1960
Materiaali: Luonnonkivi, liuskekivi, kupari
Teksti: ”Tähän pysähtyi vihollisen eteneminen 7.12.1939”
Omistettu erillispataljoona 14:lle, jonka riveissä kuhmolaiset ja sotkamolaiset osallistuivat talvisotaan.

Kaukopartio-osasto Marttinan muistomerkki
Jämäs, Kainuun rajavartioston Kuhmon komppanian komentopaikan piha
Suunnittelija/Tekijä: Graafikko Juhani Vepsäläinen (s,t),Taiteilija Altti Heiskanen (t)
Pystyttäjä/Hankkija: Kaukopartio-osasto Marttinan miehet
Paljastusaika: 26.5.1990 ja 20.6.1993
Materiaali: Luonnonkivi, metalli, entiset taisteluesteet
Kolme luonnonkiveä, joissa jokaisessa muistotekstit: ”Säilytä Suomi vapaana ja itsenäisenä”, ”Päämajan kaukopartio-osasto Marttina Kuhmossa 25.5.1990”, ”Vuosina 1941–1944 tehtiin kaukopartio-osasto Marttinasta 74 partiomatkaa vihollisen selustaan. Isänmaan puolesta annetut uhrit velvoittakoon jälkipolvia, aseveljet ja lotat” sekä Osasto Marttinan palaamatta jääneiden nimet ja kaatumis- tai katoamisajat.

Kilpelänkankaan muistomerkki
Saunajärventien pohjoispuoli
Suunnittelija/Tekijä: Arkkitehti Birger Stenbäck (s)
Pystyttäjä/Hankkija: Aseveljet, mm. JR 65:n upseerit
Paljastusaika: 10.8.1958
Materiaali: Luonnonkivi, betoni, kupari
Teksti: ”Talvisodassa Kuhmossa 1939–1940 kaatuneiden sankarivainajien muistolle. Näillä kunnailla Suomen mies puolusti järkkymättömästi isänmaataan. Olkoon heidän tekonsa tulevia sukupolvia velvoittava.” ”Patsaan pystyttivät Aseveljet 10.8.1958.”

Kiekinkosken suunnan taistelujen muistomerkki
Tyrävaara, Hukkajärventien pohjoispuoli
 
Suunnittelija/Tekijä: Opettaja Yrjö Vuorio (s)
Pystyttäjä/Hankkija: Kuhmon Reserviläisjärjestöt
Paljastusaika: 12.8.1962
Materiaali: Luonnonkivi, metalli
Teksti: ”Talvisodassa 1939–40 pysäytti taisteluosasto Kekkonen venäläisten joukkojen etenemisen tässä maastossa ja vastahyökkäyksellä valtasi Kiekinkosken suunnalla menetetyn alueen takaisin rajaan saakka. Kunnia – Isänmaa.”

Laamasenvaaran muistolaatta
Suunnittelija/Tekijä: Kainuun Rajavartioston Killan Kuhmon osasto ja Kuhmon rajavartioalue
Paljastusaika: 15.6.1996
Materiaali: Luonnonkivi
Teksti: ”Tällä paikalla Ala-Laamasen talossa käytiin talvisodan ensimmäinen taistelu Kuhmossa 30.11.1939. Taistelussa saivat surmansa reservin sotamies Väinö Tauriainen ja 13-vuotias Eino Malinen”.

Luelahden muistomerkki
Saunajärventien eteläpuoli
Suunnittelija/Tekijä: Rakennusmestari Arvo Rissanen (s)
Pystyttäjä/Hankkija: Suomi-Neuvostoliitto -seura
Paljastusaika: 6.9.1970
Materiaali: Luonnonkivi, punainen graniitti, liuskekivi
Teksti: ”Sodassa 1939–1940 kaatuneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistolle”. Teksti suomeksi ja venäjäksi

Mänttäläisten kivi
Löytövaara, Saunajärventien pohjoispuoli
 
Suunnittelija/Tekijä: Mänttäläiset aseveljet
Paljastusaika: 16.8.1970
Materiaali: Luonnonkivi, kupari
Teksti: ”Mänttäläiset aseveljet Heikki Männistö 2.3.1940, Sulo Norojärvi 25.2.1940, Tauno Palonen 13.3.1940.”

Paloahon muistomerkki v.1985
(Neuvostoliittolaisten) Löytövaara, Paloaho
 
Suunnittelija/Tekijä: Sisäasiainministeriö, lääninhallitus
Paljastusaika: 1985
Materiaali: Panssariestekivi, metalli
Teksti: ”Tässä lepää sodan 1939–40 vainajia.”

Sankarivainajien muistomerkki (risti)
Hankaniemen hautausmaa
 
Suunnittelija/Tekijä: Kiviveistämö Veljekset Soininen, Porokylä Nurmes
Paljastusaika: kesä 1950
Materiaali: Vehmaan punainen graniitti
Teksti: ”Isänmaan puolesta 1939–1940 1941-1944”.

Taivalkoskelaisten kaatuneiden muistomerkki
Saunajärven eteläpuoli, Luelahti
Suunnittelija/Tekijä: Tuomo Horsma
Pystyttäjä/Hankkija: mm. Kuhmon kaupunki, Taivalkosken kunta
Paljastusaika: 30.11.1997
Materiaali: Luonnonkivi
Pystytetty taivalkoskelaisten sodissa 1939–1945 kaatuneiden muistoksi. 27 taivalkoskelaista kaatui Kuhmon rintamalla III/JR 25:stä

Neuvostoliittolaisten muistomerkki
Saunajärvi, Niska
Suunnittelija/Tekijä: Obelisk-keskus
Pystyttäjä/Hankkija: Obelisk-keskus
Paljastusaika: 7.10.1997
Materiaali: graniitti, marmori
Pystytetty talvisodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoksi. Katos lisätty kesällä 1999.

Veteraanien muistomerkki
Kuhmon keskusta, Kuhmo-talon ja Kontion koulun välinen puistikko
Suunnittelija/Tekijä: Juhani Vepsäläinen (s), No-Pan Auton konepaja, Kuhmo (t)
Pystyttäjä/Hankkija: LC-Kuhmo, LC-Kuhmo Kuhmoniemi
Paljastusaika: 6.8.1994
Materiaali: Teräslevy, betoni
Teksti: ”Veteraaneille 1939–1944”.  Kunnianosoituksena sodissa 1939–1945 taistelleille.

Paloahon muistomerkki v.2019
Saunajärvi Löytövaara, Paloaho
Pystyttäjä/Hankkija: Venäjän sotahistoriallinen seura. Tukeneet Pohjois-Venäjän sotahistoriasäätiö ja Kuhmon kaupunki
Paljastusaika: 24.5.2019
Materiaali: Betoni, metalli
Teksti: ”Arkangelissa vuonna 1939 perustetun 9. Hiihtopataljoonan sotilaiden muistolle.
Alempana venäjäksi: ”Памяти солдат 9 Отдельного лыжного батальона, сформированного в городe  Архангельске в 1939 году.”
Pystytetty talvisodassa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoksi.