”Kuhmo on kuin yksi suuri museo, nähtävää riittää kaikkialla ja kaikille”


Kuhmon historiassa on valtavasti nähtävää, kuultavaa ja opiskeltavaa. ”Kuhmo on kuin yksi suuri museo, nähtävää riittää kaikkialla ja kaikille”, tiivistää pitkän linjan historiaharrastaja Matti Halonen. Halonen on kierrättänyt matkailijaryhmiä Kuhmon historiakohteissa noin 25 vuoden ajan.

Kuhmon Talvisotamuseo on Haloselle tuttuakin tutumpi. Talvisotamuseossa esitellään sotahistoriaa Kuhmon ja kuhmolaisten näkökulmasta. Hilkka Tampion kokoamia teemahuoneita löytyy muun muassa rintamalta, evakosta, huoltojoukoista ja kotopuolesta sodan jälkeen. Halosen mukaan kaikki sotaan osallistuneet ovat saaneet näyttelyssä oman osuutensa, mistä museo on saanut suurta kiitosta. ”Jos minä olisin saanut entisenä sotilaana tehdä tämän, niin tuolla olisi tykki eteisessä ja pyssyjä joka seinällä. Onneksi näin”, vitsailee Halonen.

Matti Halosen mielestä historian kulun kannalta merkittävintä Kuhmon taisteluissa oli se, että venäläisten joukot pystyttiin pysäyttämään ennen kirkonkylää. ”Oli tärkeää, etteivät joukot päässeet etenemään Kuhmon kirkonkylään saakka tai siitä edelleen jopa Ouluun asti. Lisäksi säilytimme noin 400 vuotta vanhan itärajamme Kuhmon kohdalla”, kertoo Halonen.

Halonen on siirtänyt talvisodan aikaisia sotapäiväkirjoja internetiin luettavaksi suurelle yleisölle. Mieleenpainuvimpina tarinoina kuhmolaisista sotapäiväkirjoista hän mainitsee esimerkiksi Dolinin hiihtoprikaatin pysäyttämisen helmikuussa 1940. ”Lisäksi sodan jälkeen kirjoitetut, joukkojenjohdon kirjoittamat sotakertomukset ovat olleet koskettavia”, hän kertoo. Näyttelyn lisäksi Talvisotamuseon tiloissa säilytetään monenlaisia asiakirjoja tutkijoiden käyttöön, joten vaikkapa sotapäiväkirjoihin on mahdollista perehtyä Kuhmon Talvisotamuseossa.

Kuhmon ja Suomussalmen yhteistyö sotahistoriamatkailussa on tervetullutta

Historia on nouseva tulevaisuuden ala, ja erityisesti sotahistoria kiinnostaa suurta yleisöä. Kuhmolla ja Suomussalmella on sotahistoriakerronnalle paljon annettavaa erityisesti siksi, että ainoat Suomen puolella säilyneet talvisodan taistelupaikat sijaitsevat näissä kunnissa. Myös ”talvisodan henki” on aihepiiri, joka kiinnostaa kansainvälisesti. Vaikka sota on aina ihmiskuntaa vavisuttava ääri-ilmiö, on historiaa osattava myös hyödyntää.

Kuhmossa talvisotaa taisteltiin täydet 105 päivää, Suomussalmella taistelut kestivät lyhyemmän aikaa. ”Siitä huolimatta Suomussalmi on osannut markkinoida sotahistoriaansa paremmin kuin Kuhmo. Mielestäni Suomussalmi esiintyy aina edukseen mediassa, kun käsittelyssä on Kainuun sotahistoria”, sanoo Matti Halonen.

Halosen mielestä Kuhmon ja Suomussalmen yhteistyö sotahistoriamatkailussa on hyvin tervetullutta, erityisesti markkinoinnin osa-alueella. Viime torstaina 14.6 järjestetty Kuhmon ja Suomussalmen yhteinen matkailuseminaari oli avaus kuntien väliselle matkailuyhteistyölle.

Kuhmossa ja Suomussalmella paljon historiakohteita matkailijoille

Talvisotamuseon lisäksi Kuhmossa on muitakin sotahistoriakohteita. Taistelupaikoista ainakin Jyrkänkoski, Saunajärven kannas ja Löytövaara ovat kohteita, joissa matkailijoiden kannattaa vierailla. Halonen lisää listaan vielä Kilpelänkankaan: ”Olen itse nuorena poikana nähnyt Kilpelänkankaan muistomerkin julkistuksen, joten se on minulle tärkeä paikka. Siellä on hyvät retkeilyreitit ja paljon tarinoita kerrottavaksi.” Taistelupaikoille vierailijat voivat tilata oppaita.

Suomussalmen kohteista Halonen korostaa Raatteen porttia, joka on hänen mielestään erityisen onnistunut sotahistoriamatkailun kärkikohde. Taistelupaikkojen lisäksi Kuhmossa ja Suomussalmella on paljon talvisodan muistokohteita, muun muassa sankarihaudat ja sankarivainajien muistomerkki Kuhmon Hankaniemen hautausmaalla.

Varsinaisten historiakohteiden rinnalla Halosen mielestä on tärkeää, että tietoa levitetään myös nykytekniikan keinoin. ”Etenkin tuleville sukupolville tarinoita tulisi jakaa älylaitesovelluksilla ynnä muilla”, tuumaa Halonen lopuksi.

 

Kuvissa Matti Halonen. Halonen on harrastanut sotahistoriaa nyt noin 30 vuoden ajan ja toimi Kuhmossa matkailuoppaana noin 25 vuotta. Kuhmon talvisotahistoriaan liittyvissä työryhmissä hän on ollut mukana asiantuntijajäsenenä. Vuodesta 1999 saakka hän on toiminut Kuhmon Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana. Talvisodan aikaisten sotapäiväkirjojen jälkeen Halosen mielenkiinto on siirtynyt Rukajärven taisteluiden sotapäiväkirjoihin.

Kuhmon kaupungin Facebook-sivuilta löytyy video, jolla Matti Halonen muistelee Kuhmon Talvisotamuseon alkuaikoja 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa. Voit katsoa videon täältä.

 

Lue lisää Kuhmon ja Suomussalmen sotahistoriasta, vieraile talvisotamuseoissa ja katso aukioloajat:

Kuhmon Talvisotamuseo

Raatteen portti, Suomussalmi

Kuhmon historiakohteissa matkailijoita kierrättävät oppaat löytyvät täältä.