Vaikuttavampaa yhteistyötä rajakaupungeissa ja –kunnissa
Rajaseudun kunnat tiivistävät yhteistyötään. Hankekokonaisuudella tavoitellaan ennakoivaa varautumista ja ylimaakunnallisten toimintamallien rakentamista.
Itärajan kunnat Kiteeltä Savukoskelle ovat käynnistäneet kaksivuotisen hankkeen “Vaikuttavampaa yhteistyötä rajakaupungeissa ja –kunnissa”, jonka tavoitteena on parantaa rajaseudun kaupunkien ja kuntien yhteistyötä. Suomen ja Venäjän rajan virallinen pituus on 1 343 kilometriä, josta hankealue Suomen ja EU:n itärajalla kattaa yli 1000 kilometriä.
Hankkeessa mukana olevat kaupungit ja kunnat haluavat itärajan paremmin esiin niin aluekehittämisen painotuksissa kuin esimerkiksi tuulivoimaan liittyvässä keskustelussa. Rajaseudun kaupungit ja kunnat haluavat vastata yhteistyöllä myös entistä parempaan ennakointiin ja varautumiseen muuttuvassa maailmassa.
– Rajaseutujen kuntien yhteinen kehittämishanke täyttää merkittävän aukon alueellisessa kehittämistyössä. Geopoliittisen muutoksen vuoksi itäisen Suomen ja erityisesti rajaseudun elinvoimaisuudella ja kehityksellä on koko maan turvallisuuden näkökulmasta entistä suurempi merkitys. Rajamaakunnat ja -kunnat ovat taloudellisesti kärsineet eniten Venäjän rajan sulkeutumisesta. Tuulivoiman rakentamisen rajoitukset kohdistuvat samoin itärajan tuntumaan. Hanke on ajankohtainen hallitusohjelman toteuttamisen kannalta: itäisen Suomen vision pohjalta tapahtuvan kehittämisen jatkaminen on kirjattu hallituksen ohjelmaan”, sanoo Kainuun liiton maakuntajohtaja Pentti Malinen.
Hankekokonaisuuden hallintokaupunkina toimii Kuhmo, rahoittajana (AKKE) on Kainuun liitto. Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen on huolissaan investointien keskittymisestä.
– Teollisuuden investoinnit keskittyvät alueille, joilla on saatavilla puhdasta energiaa. Itä-Suomi uhkaa jäädä vaille näitä investointeja, mikäli tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomeen ei ole mahdollista. Itäisen Suomen sähkön kantaverkkoja on vahvistettava, jotta puhdasta energiaa voidaan tuottaa valtakunnan verkkoon. Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen mahdollistaminen on tärkeää valtakunnallisesti myös voimaloiden hajauttamisen kannalta, Juntunen sanoo.
Juntusen mukaan itäisen Suomen tuulivoimakysymykseen on tosin löydetty alustavia keinoja selvitysmies Arto Rädyn viime keväänä valmistuneessa raportissa vaarantamatta puolustusvoimien tutkavalvontaa.
– Itä-Suomen elinvoimaisuudesta on pidettävä huolta myös turvallisuuden näkökulmasta. Huolehtimalla rajakuntien elinvoimaisuudesta vaikutetaan myös kokonaisturvallisuuteen – asukkaista tyhjilleen jäävät alueet olisivat suuri riski myös turvallisuudelle. Asuttu raja on turvallisin raja, jatkaa kaupunginjohtaja Juhana Juntunen.
Kaupunginjohtaja Juntunen toteaa edelleen, että Nato-liittolaisuus voi lisäksi avata uusia elinvoimaisuuden kehittämisen mahdollisuuksia rajaseutujen kunnille
Rajaseudun yhteistyöhankkeella halutaan aktivoida myös yrityksiä mukaan yhteisiin ylimaakunnallisiin EU-hankehakuihin. Kahden vuoden aikana tehdään lisäksi sivistystoimialan sekä oppilaitosten ja yritysten yhteistyökokeiluja.
Muut hankkeen yhteistyökunnat ovat Savukoski, Salla, Kuusamo, Suomussalmi, Kuhmo, Lieksa, Ilomantsi, Tohmajärvi, Kitee, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti. Hankkeeseen voi liittyä muita kuntia vielä alkuvuoden 2024 aikana..
Hankkeen kesto on kaksi vuotta ja se päättyy elokuussa 2025.
Hankepäällikkö
Sari Sirkkiä
Puh. 0400 961 717
sari.sirkkia@kuhmo.fi
Hankesuunnittelija
Janne Tienpää
Puh. 040 723 7094
janne.tienpaa@kuhmo.fi
Artikkeleita:
Mielipidekirjoitus: Puheet eivät enää riitä – Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsevat tekoja