Blogikirjoituksia Yhdistystoiminnan kehittämishankkeesta

Koiraharrastajat kutsuvat uusia kuhmolaisia mukaan yhteisille koiralenkeille – uusia tuttavuuksia ja harrastustoiminnan esittelyä matalalla kynnyksellä

 

Millaista olisi kuhmolainen kuntakummitoiminta? Kuhmossa on pohdittu erilaisia kuntakummi –ja kaverityön malleja osana Yhdistystoiminnan kehittämis- ja Osaajia Kuhmon yrityksille -hankkeita. On mietitty, miten uusia kuhmolaisia saisi innostettua mukaan tutustumaan erilaisiin harrastetoimintoihin ja yhdistyksiin, ja sitä kautta toisiin kuntalaisiin. Hankkeissa on järjestetty infotilaisuus kirjastolla, kuntakummityön työpajoja, ja hankkeet ovat olleet mukana erilaisissa tapahtumissa sekä kutsuneet yhdistyksiä esittelemään toimintaansa.

Kuhmon koiraharrastajat ovat aloittaneet syksyllä 2025 säännölliset kimppalenkit, joiden ajatuksena on kutsua torstaisin ihmisiä ja koiria yhteiselle lenkille. Kimppalenkkejä on aiemminkin järjestetty, mutta tänä syksynä toiminnasta päätettiin tehdä säännöllistä ja kaikille kiinnostuneille avointa. Lenkin reitti päätetään ennen matkaan lähtöä ja välillä lenkeille on tullut reippaamminkin pituutta, noin kahdeksan kilometriä. Ihmiset ovat löytäneet mukaan lenkeille yhdistyksen verkkosivujen, sosiaalisen median sekä jäsenten oman WhatsApp-ryhmän kautta, joissa tapaamisista tiedotetaan. Ajatus kimppalenkkeihin syntyi yhdistyksen jäsenten pohtiessa sitä, miten toiminta voisi tavoittaa uusia ihmisiä vieläkin paremmin. Yleensä koiraharrastajat ovat tavanneet koulutuskentällä, ja ajatus kokoontumisista kentän ulkopuolella jalostui keskustasta lähtevien kimppalenkkien muotoon. Lähtöpaikkana toimiva linja-autoasema on helppo löytää, ja sieltä voi lähteä monenlaisille lenkeille keskustan alueella.

Kuvassa koiraharrastajat koirineen lähdössä kimppalenkille.
Lenkille lähtiessä matkaa lähti kymmenkunta koiraa ohjaajineen

Syksyn kuudes kimppalenkki kulki Linja-autoasemalta Rantaraittia pitkin kirjaston kautta Pajakkakosken koskipolulle, möljille sekä Ikolan pappilan ympäristöön, palaten linja-autoasemalle. Lenkeille on yleensä tullut mukaan hyvin myös uusia osallistujia. Matkassa oli kymmenen koiraa ohjaajineen; tämä oli aiempia kertoja pienempi määrä, mutta vastaavasti lenkin aikana tuli vastaan useita koiria ja uusia kohtaamisia syntyi sekä koirien että ohjaajien välillä. Koirat olivat lenkin alussa uteliaita, osa vähän levottomia ja äänekkäitäkin. Usein eläimet kuulemma kuitenkin rauhoittuvat, kun lähdetään lenkille – ja niin kävi tälläkin kertaa.

Puhuimme lenkillä ohjaajien kanssa mm. siitä, miten yhteislenkeillä voidaan tukea koirien sosiaalistamista sekä toiset huomioivan koirakulttuurin edistämistä; lenkeillä harjoitellaan vastaantulevien koirakoiden ohittamista nätisti ja kerätään koirien jätökset talteen. Tällä kertaa suurin osa koirista oli nuoria (2 vuotta tai vähemmän). Välillä koirat vähän otattelivat, mutta rauhoittuivat sitten taas lenkille. Ilmassa on paljon hajuja, kun kymmenenkin koiraa lähtee yhteislenkille.

Kuvassa koiraporukka takaa päin kuvattuna
Vauhtia lenkillä

Lenkin aikana kokoonpanot vaihtelivat koirien kulkutahdin mukaan ja puolentoista tunnin aikana ennätti mukavasti jututtaa lenkille osallistuneita. Osallistujat vaihtoivat matkalla kuulumisia ja keskustelivat monenlaisista koiriin liittyvistä asioista.

Kuntakummitoiminnan tarkoituksena on tukea kuntaan kotiutumusta. Koiraharrastajien järjestämät kimppalenkit ovat loistava esimerkki matalan kynnyksen toiminnasta, jossa ihmiset tulevat yhteen yhteisen kiinnostuksen, tässä tapauksessa koirien, kautta. Kävelyllä kuulinkin, että koiraharrastajien toiminta on tutustuttanut Kuhmoon muuttaneita eri tavalla uuteen kotikuntaan ja tarjonnut mahdollisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä. Yhdistysvetoinen, yhdistyksistä nouseva, uusia ihmisiä tavoittava toiminta voi parhaimmillaan olla kimppalenkkien kaltaista, matalalla kynnyksellä mukaan innostavaa toimintaa. Millaista toimintaa teidän yhdistyksenne voisi tarjota uusille kuntalaisille?

Koiraharrastajat juomatauolla.
Matkalla pidettiin juomatauko.

Teksti: Katri Konttinen
Kuvat: Katri Konttinen

————————————————

Yhteiskäyttötiloihin tutustumassa Suomussalmella – vierailu Kumppanuustalolla 21.8.2025

Millainen on toimiva yhdistystila? Asiaa on pohdittu yhdistystoiminnan kehittämishankkeessa keskustellen yhdistystoimijoiden kanssa, Kuhmossa olevia tiloja kartoittaen sekä tutustuen muualla oleviin yhteiskäyttötiloihin. Vierailimme Suomussalmella Kumppanuustalolla (Kiannonkatu 17) yhdistystoimijoiden ja kaupungin toimijoiden kanssa elokuun lopussa. Ennen Suomussalmea olemme käyneet mm. Keiteleellä, jossa yhdistystilana toimii entinen lääkärien talo keskustassa sekä Pudasjärvellä, jossa kaupunki tarjoaa yhdistysten käyttöön erilaisia tiloja yhden tilan sijaan.

Suomussalmen keskustassa sijaitseva Kumppanuustalo (Kiannonkatu 17) on ollut yhdistysten ja järjestöjen talona vuodesta 2023 lähtien. Kunta huolehtii kiinteistön kuluista, ja tarjoaa tilan maksutta yhdistysten käyttöön. Tämä on yksi kunnan tavoista tukea paikallista yhdistystoimintaa ja tila onkin hyvin aktiivisessa käytössä. Tilaa aktiivisesti käyttävien tahojen kanssa on sovittu yhteisesti vuosittaisesta käyttömaksusta, jolla voidaan kattaa mm. kahvituksia ja tehdä pieniä hankintoja tilaan. Kumppanuustalon toimintaa pyöritetään yhdistysvetoisesti, ja talolle sovitaan vaihtuva vastuuyhdistys, joka on tällä hetkellä Suomussalmen Eläkeläiset ry. Tila on vuosien aikana taipunut kokoustiloista, virkistystoimintaan sekä erilaisiin luentotilaisuuksiin ja taidetyöpajoihin. Tilasta löytyy myös Suomussalmen terveyspiste sekä sydäniskuri, jonka käyttöön paikallinen SPR on antanut opastusta. Tiloissa on jaettu ruoka-apua sekä pidetty henkisen tuen kuunteluhetkiä. Talossa on pidetty avoimien ovien päiviä, jolloin toimintoihin on voinut tulla tutustumaan matalalla kynnyksellä. Seuraavat avoimet ovet ovat perjantaina 5.9.2025 klo 12–15. Tilasta on siis moneksi!

Kumppanuustalolla on tällä hetkellä yli kymmenen aktiivista käyttäjäyhdistystä ja satunnaisemmin tiloja käyttää parisen kymmentä yhdistystä. Tilan arkea helpottavat yhteiset pelisäännöt, jotka ohjaavat tilojen käyttöä. Säännöistä on sovittu kumppanuussopimuksella vastuuyhdistyksen ja kunnan kesken. Kumppanuustalon varaukset tehdään yhteiseen, paperiseen kalenteriin. Yhteiskäyttötiloissa haasteena on havaittu Suomussalmella ja Kuhmossa, että tilojen kysyntä ylittää tarjonnan, eikä kaikille halukkaille aina ole vapaita aikoja varattavissa. Myös tilojen koko tuo omat haasteensa, sillä yhdistysten tilatarpeissa on suuriakin eroja. Yhteiskäyttötilojen käydessä pieneksi mm. seurakunta vuokraa yhdistyksille tiloja. Myös Pudasjärvellä tehdään yhteistyötä seurakunnan kanssa tila-asioissa.

Kumppanuustalolla on järjestetty yhdistysten ja kunnan yhteisiä tapahtumia ja yhteistyö kunnan kanssa nähdään toimivana. Suomussalmen Elinvoimakoordinaattori Anu Komulaisella on keskeinen rooli kunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön toteutumisessa; hän toimii kunnan ja yhdistysten välillä. Komulainen koordinoi toimintaa, osallistuu talon kokouksiin ja toimii yhdyshenkilönä. Anu otti meidät Kumppanuustalolla vastaan yhdessä suomussalmelaisten yhdistystoimijoiden sekä kunnan Hallintojohtaja Anniina Niemelän kanssa. Kiitos vierailusta!

Kuhmosta saapuneet vieraat ja suomussalmelaiset toimijat Kumppanuustalon edustalla. Kuva: Tuula Leskinen

Teksti: Katri Konttinen
Kuva: Tuula Leskinen

————————————————
Rajaseudun muistot -hankkeen matkassa benchmarkkausta Oulujärven alueella 7.8.2025

Yhdistystoiminnan kehittämishanke osallistui Rajaseudun Muistot -hankkeen järjestämälle opintoretkelle 7.8.2025. Matkalla tutustuimme erilaisiin kohteisiin, joita pyörittävät pääasiassa yhdistykset. Saimme myös kuulla hanketyöstä, jolla toimintoja kehitetään yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa. Matkalla oli mukana kuhmolaisia yhdistystoimijoita sekä kaupungin edustajia. Erilaiset opinto/benchmarkkausretket ovat avartaneet valtavasti yhdistystoiminnan kenttää ja auttaneet myös luomaan uusia kontakteja eri puolilta Suomea. Matkat ovat opettaneet paljon, ja näyttäneet miten monipuolista yhdistystoiminta voi olla ja miten sitä voidaan kehittää eri tavoin. Opintomatkoista on saatu positiivista palautetta myös mukana olleilta yhdistystoimijoilta, mikä on erittäin tärkeää.

Matkan ensimmäisessä kohteessa Riihipiha-museolla meidät otti vastaan Digitaalinen kulttuuripolku eteläisellä Oulujärvellä -hankkeen projektityöntekijä Mari Smolander. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Oulujärven etelärannan paikallistoimijoiden digitaitoja ja yhteistyötä, sekä tukea toimijoita työn näkyväksi tekemisessä. Hankkeessa on työstetty digitaalista kulttuuripolkua osaksi emuseo.fi -sivustoa emuseo.fi/jokaiikka/fi, tuotettu podcasteja Riihipiha-museo – YouTube -kanavalle, ja hankkeessa tuotetaan vielä elämyksellistä opasmateriaalia, jota toimijat voivat hyödyntää kohteidensa esittelyssä. Hanke palvelee kokonaisuutena sekä alueen toimijoita, että matkailijoita. Hankkeessa ovat mukana mm. Riihipiha-museon säätiö, Vuolijoen maaseutuyhdistys, Vuolijoen näyttämötaideyhdistys, Käkilahden kyläyhdistys, Villa Kaikenkirjava, Säräisniemen museo ja kotiseutuyhdistys. Retkellä oli mukana kuhmolaisia toimijoita, jotka ovat kehittäneet kylien vetovoimaisuutta ja uskon että tämä kohde antoi paljon pohdittavaa. Hankkeessa on tuotu yhteen alueen toimijoita, joilla on kullakin omat vahvuutensa ja näin on kehitetty yhteistyötä ja vahvistettu alueellista osaamista.

Mari Smolander kertoi tervankuljetuksesta, tutustuimme myös vanhaan kyläkauppaan. Oikealla alhaalla kuva museolle tullessa.

Siirryimme museolta Käkilahden kylätalo Lököläntuvalle. Tupaa on kehitetty ja kunnostettu Leader-rahoituksella (mm. uusittu kattoa) Käkilahden kylän asukkaiden käyttöön, ja kiinteistössä kokoonnutaan aktiivisesti. Talon toinen pääty on kunnostettu nylkyvajaksi paikalliselle hirviseuralle. Talon ulkoseinälle on myös kehitetty oma aurinko-ilmalämpökeräin.

Kylätalo ulkoa, sekä ryhmä tutkimassa lämmityslaitetta

Lököläntuvalta matkamme jatkui Lossille, jolla siirryimme Manamansalon puolelle. Manamansalo on Oulujärvessä sijaitseva 16,2 kilometriä pitkä ja leveimmästä kohdastaan 13,8 kilometriä leveä saari. Saari on ollut Vaalan seudun ensimmäinen kuntakeskus ja siellä on sijainnut myös Kainuun alueen ensimmäinen kirkko. Alla kuvassa lossimatkaa sekä Kultahiekat, jossa teimme pikaisen pysähdyksen matkalla.

Kohteemme Manamansalossa oli Kassu Halonen Taidetalo (Kassu Halonen Taidetalo), 1998 Kassu Halosen ja Miia Hämäläisen perustama taidetalo, jota ylläpitää Manamansalon musiikki- ja taideyhdistys ry. Talossa on toiminut aiemmin kyläkoulu. Talo toimii kulttuurin ja musiikin kohtaamispaikkana ja tiloissa pidetään vuosittain vaihtuvia näyttelyjä. Yhdistyksen tuotot käytetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Miia Hämäläinen kertoi meille talon historiasta sekä yhdistyksen toiminnasta; keskeisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan mm. erilaista leiritoimintaa. Talossa on myös Suomen ainoa kultalevyhuone, jonka seiniä koristavien levyjen tarinan voi kuunnella Kassu Halosen lukemana nauhoitteena. Talo on saanut taidetalona toisena elämän palveltuaan ensin kyläkouluna, ja ympäristöä on vuosikymmenten saatossa kehitetty.

Kuvassa Kassu Halonen Taidetalo ulkoa. Vieressä opintoretkeläiset lounaalla talossa.
Kultalevysalissa kuulimme nauhoitteena Kassu Halosen kertomana levyjen ja esille asetettujen esineiden tarinat. Kuvassa Miia Hämäläinen kertoo salista, joka sijaitsee Taidetalossa aiemmin toimineen kyläkoulun luokkahuoneessa.

Manamansalosta matka jatkui Paltamoon ja lelumuseoon. Suomen pohjoisinta lelumuseota ylläpitää Meteli Seis ry. Eilisen lapset ja Leikityt lelut -näyttelyssä on esillä monipuolisesti ja eri ajoilta kipsitaideteoksia, nalleja, nukkeja ja leluja. Näyttelyssä oli esillä valtava määrä erilaisia leluja, joita oli sommiteltu eri tavoin pihapiirissä oleviin rakennuksiin. Lelumuseo on avoinna kesäisin, ja kesäkauden ulkopuolella sovitusti ryhmille. Lelumuseo herätti monenlaisia ajatuksia ja muistoja ryhmässä.

Matkan antia

Matka oli kokonaisuutena opettavainen ja mielenkiintoinen. Yhdistystoimijat tekevät valtavasti töitä kylien ja kuntien elinvoimaisuuden eteen. Riihipiha-museolla on tehty työtä useammassa hankkeessa, joka on vahvistanut toimijoiden välistä yhteistyötä ja siten myös kiinnostusta ja uskallusta lähteä mukaan kehittämishankkeisiin. Digitaidot ovat enenevässä määrin tarpeellisia, sillä monet toiminnot ja palvelut ovat siirtyneet ja tulevat siirtymään verkkoon. Digitaaliset työkalut jakavat edelleen mielipiteitä, vaikka ne ovat pitkälti korvanneet aiemmin kasvokkain hoidettavia palveluja. Museolla oli hienoa nähdä, miten digitaaliset palvelut voivat toimia lisäarvoa tuottavana tekijänä, ja esimerkiksi mobiililaitteella pelattava, mopoaiheinen pakopeli, voi tuoda museolle lisää nuoria kävijöitä. Museossa vierailu ei edelleenkään edellytä mobiililaitteen käyttämistä, mutta sovelluksilla voidaan tuoda eri käyttäjäryhmille lisäarvoa. Samoin digitaalinen kulttuuripolku saattaa tavoittaa kävijän, joka ei ole aiemmin kuullut museosta ja innostaa ihmisiä lähtemään liikkeelle.

Kohteita yhdisti yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen sekä erilaiset tarinat, jotka tekemisen kautta nousevat. Oli hienoa havaita millaisella innolla ja ylpeydellä kohteita esiteltiin. Tämä viestii vahvasti siitä, että toiminnassa on onnistuttu ja ihmisillä on aidosti halu olla kehittämässä kohteita. Linja-autossa kävi matkalla mukava porina, ja monipuolisuudellaan matka tarjosi varmasti jokaiselle jotakin. Yhdistystoiminnan hankkeen näkökulmasta matka herätteli pohtimaan mitä hankkeessa on tehty asioiden edistämiseksi Kuhmossa ja millaisia asioita jatkossa voisi painottaa toimissa.

————————————————
Tutustumismatkalla Pudasjärvellä 6.5.2025

Toukokuun alussa teimme tutustumismatkan Pudasjärvelle. Ajatus lähteä tutustumaan Pudasjärvelle lähti liikkeelle Teams-keskustelusta kaupungin palvelusuunnittelija Sinikka Mosorinin kanssa. Pudasjärvestä oli vinkattu minulle myös kaupungin päässä, ja Pudasjärvellä tehty ja jatkuvasti tehtävä työ kaupungin ja yhdistysten välillä innosti taralussutkintaan. Sinikka kertoi, että työtä on tehty useamman vuoden ja hankkeen kautta, ja kehittämistyön kautta kunnassa oli noussut tarve kokoaikaiselle järjestöyhteistyöhön ja hankkeisiin keskittyvälle palvelusuunnittelijalle. Kunnan kehitysohjelmaan määriteltiin tehtävänkuva, jossa Sinikka Mosorin on toiminut nyt kuutisen vuotta.

Saimme matkaa ennen linkkejä, joiden kautta oli mahdollista tutustua hieman yhdistystoimintaan sekä kaupungin tilaratkaisuihin.
– Yhdistystoimijoiden sivusto Yhdistystoiminta – Pudasjärvi
– Tila-asiat: Vuokrattavat ja lainattavat tilat – Pudasjärvi

Reissun jälkeen lisäsin listaan myös muita linkkejä, kuten linkin Pudasjärven osallisuusohjelmaan: Osallisuusohjelma.pdf
Tutustumismatkalla oli mukana yhdistystoimijoita sekä kaupungin työntekijöitä ja lähdimme Kuhmosta matkaan 15 henkilön voimin Matka Kyllösen autolla. Matkaan lähdettiin klo 7 aikaan Kuhmosta ja illasta palasimme noin kello 18:15.
Ensin suuntasimme Korpisen kyläseuran talolle, jossa meidät otti vastaan paikallinen yrittäjä Matti Alatalo. Kuulimme kyläseuran toiminnasta, sekä alueella toimivista yhdistyksistä ja nautimme maittavan lounaan. Alueella toimii mm. kolme metsästysseuraa, joka johtuu aluetta halkovista vesistöistä. Kyläyhdistyksessä toimii 10–12 aktiivista toimijaa ja kylällä on ollut aiemmin käytössä ryhmätyöllistämisen malli (ennen vuotta 2025). Kylän alueella on myös patikointireitti Kupson kutsu, jonka varrella on kyläyhdistyksen ylläpitämä, patikoijien vapaassa käytössä oleva sauna, josta voi halutessaan maksaa vapaaehtoisen käyttömaksun. Tutustu reittiin: Kupson kutsu – Pudasjärvi

Korpisen kylätalolla toiminnasta vieraille kertoi Matti Alatalo. Kuva: Janne Ylijoki

Kyläseura järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia kuten joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina pidettävä virkistyspäiviä, käsityökerhoa ja kesätapahtuman. Virkistyspäivissä on ollut kutsuttu puhuja ja tapahtuman yhteydessä on erilaista oheistoimintaa kuten hiustenleikkausta, hierontaa ja verenpaineen sekä verensokerin mittausta. Vuoden 2024 aikana kylällä järjestettiin 50 tapahtumaa joihin osallistui lähes 1500 kävijää! Toiminta on aktiivista ympäri vuoden ja eri vuodenajat myös tuovat erilaisia kohderyhmiä kylätalolle, kuten metsästäjät syksyllä.

Korpisen kylältä matka jatkui Siuruan kylätalolle. Palvelusuunnittelija Sinikka hyppäsi linja-auton kyytiin ja kertoi tarkemmin tila-asioista, avustuksista sekä kumppanuussopimuksista ja matkalla oli mahdollista esittää kysymyksiä. Siurualla meidät otti vastaan Siuruan Kylä ry:n väki. Kylätaloa remontoidaan entisen Ahosen kaupan tiloihin, jossa on mahdollista mm. osallistua yhteisöllisen, maailman pisimmän villasukan kudontaan (tällä hetkellä pituutta 30 metriä!).

Siuruan kylästä meille kertoivat Kari ja Marja-Leena Tykkyläinen sekä Helena Koivukangas. Kuva: Janne Ylijoki.

Siuruan kylä on maantieteellisesti laajalla alueella seuraten Siuruanjokea useita kymmeniä kilometrejä. Kylä on ollut erilaisissa hankkeissa mukana ja tekee aktiivista kehittämistyötä. Pudasjärvellä on työskennelty myös mm. turvallisuussuunnitelmien parissa, joista on järjestetty koulutuksia. Pudasjärvellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa kaikille avoin kyläneuvosto, jota isännöi kaupunginjohtaja. Kylissä pidetään myös erilaisia teemailtoja ja kyliin on määritelty kyläpäälliköitä. Kylissä on tehty myös kierroksia, joissa päivitetään kylien kuvastoa ja tekstejä verkkosivuille. Kylistä voit lukea lisää: Elä ihmeessä – Järjen äärellä – Pudasjärvellä

Periksi ei anneta – tämä iskulause nousi esille molemmissa kylissä. Pudasjärvellä on samankaltaisia haasteita kuin Kuhmossa, ja siksi siellä on koettu tärkeäksi kehittää kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Välimatkat ovat pitkiä ja väestö asuu isolla alueella. Kunnassa on panostettu hyvin myös viestintään ja viestintää tehdään yhteistuumin eri yksiköiden välillä.
Avustuksissa Pudasjärven kaupunki on siirtynyt jakamaan vuosittain yhteisöllisiä avustuksia. Avustusten haussa painotetaan vuosittain vaihtuvia teemoja. Avustuksia voivat hakea Pudasjärvelle rekisteröityneet yhdistykset. Hakemusta varten toimijoilla tulee olla nimettynä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi tiedotusvastaava. Yhteisölliset avustukset – Pudasjärvi

Tila-asioissa ohjenuorana on toiminut Pohjois-Pohjanmaan Liiton suositus tilojen tarjoamisesta. Pudasjärvellä on kartoitettu kaupungin tilat ja selvitetty, miten tiloja voisi varata niiden normaalikäytön ulkopuolella. Jokaiselle tilalle, joka on voitu tarjota yhdistystoiminnan käyttöön maksutta, on tehty erilliset ohjeet varauksesta yms. Sisäliikuntapaikat kunnassa sijoittuvat Tuomas Sammelvuo-saliin sekä sen yhteydessä olevaan Virkistysuimala Puikkariin. Syötteen seudun asukkaita palvelee Lumiareena. Salivuorot haetaan kausittain: Sisäliikuntatilojen vuorot kaudella 2024 – 2025 – Pudasjärvi Kunnassa on myös Kuhmon tavoin oma nuorisotila, joka on avoinna pääasiassa tiistaista perjantaihin klo 13-20 välisinä aikoina.

Kumppanuussopimuksia kunnan tekninen toimi on tehnyt mm. laavupaikkojen ylläpidosta ja vaatekeräysten järjestämisestä maahanmuuttajille yhdistysten kanssa. Sopimuksissa sovitaan toimesta tietylle ajalle ja sopimusten aiheet ovat vaihdelleet.
Kunnan alueelle on vedetty valokuituverkko, joka on myös lisännyt etätyönteon mahdollisuuksia. Verkkoa hallinnoi Kairan Kuitu Oy, joka on Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien omistama verkkoyhtiö.
Teksti: Katri Konttinen
Kuvat: Janne Ylijoki

 
————————————————
Kainuusta Pohjois-Savoon – opintoretkellä vertaisoppimassa kylissä tehtävää työtä ja hyviä käytänteitä

30.11. Kainuu – Rautalampi, Kerkonkoski – Rautalammin kirkonkylä – Törmälän Loma- ja kurssikeskus

Osallistuin Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen projektipäällikön työn puitteissa Pohjois-Savoon suuntautuneelle opintoretkelle 30.11.-1.12.2024. Retki starttasi Suomussalmelta, josta Kajaaniin tultaessa oli kerätty osallistujia kyytiin Hyrynsalmelta, Ristijärveltä ja Kontiomäestä. Retken tavoitteena oli tutustua inspiroiviin kyläyhteisöihin sekä erilaisiin hankkeisiin, joita on toteutettu ja toteutetaan maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kainuun ja Vaalan asukkaille, yhteisöille ja kuntien toimijoille suunnatun matkan toteutti Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke ja Kainuun kylätoiminta.
Matkan alussa pääsimme tutustumaan kylistä tehdyn tietovisan kautta kanssamatkustajiin. Tietovisaan oli koottu kysymyksiä Kainuun ja Vaalan kylistä, ja linja-autossa kävi kuhina, kun ihmiset pohtivat yhdessä vastauksia kysymyksiin. Tämä oli hauska tapa saada uutta tietoa kylistä ja sai ihmiset keskustelemaan yhdessä. Ensimmäiselle etapille Kerkonkoskelle saavuttaessa pääsimme suoraan keittolounaalle. Kerkonkoski on yksi Rautalammin kylistä ja kylällä on tehty aktiivisesti töitä elinvoimaisuuden parantamiseksi sekä ylläpitämiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat olleet kyläläisten tarpeet ja toiveet, mikä näkyy myös ihmisten motivaatiossa osallistua toimintoihin. Kylällä toimii kunnan viimeinen kyläkoulu, jonka toiminnasta on syksyllä tehty lopetuspäätös. Kuhmossa tilanne on edessä Hietaperän ja Lentuan kyläkoulujen osalta ja aihe synnytti keskustelua mm. lasten koulumatkojen pituuksista tulevaisuudessa.

Kerkonkoskella on ollut aktiivista hanketoimintaa ja Kerkonkoskelle kylään -hanke voitti vuoden Leader-hanke -palkinnon 2024. Kylä sai myös vuoden kylä -kunniapalkinnon. Kerkonkoskella on tehty vahvaa brändäystä, joka näkyy mm. kylän verkkosivuilla Visitkerkonkoski.fi. Hanketyön kautta on myös saatu uusia ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan ja mukaan tekemään tapahtumia. Minna Vauhkonen ja Johanna Koponen kertoivat kylässä tehdystä työstä. Paikalliset kyläyhdistykset tekevät myös yhteistyötä. Seija Korhonen Mansikka Leader ry:stä kertoi Kansalaispaneeli-pilotista sekä Osku – osallisuus kuuluu kaikille -hankkeesta, jonka puitteissa on järjestetty kiertäviä teemakävelyjä kylissä.

Kerkolta matka jatkui Rautalammin kirkonkylälle ja urheilukentälle, jossa tutustuimme Käpynän kotaan. Kota on saanut muotonsa Käpynän ukosta, mikä on Etelä-Konneveden kansallispuistosta löytyvä, kasvomainen kalliomuodostelma. Pekka Saarikko kertoi kodan taustoista ja rakentamisesta. Kota toimii Rautalammin metsäeskareiden tukikohtana ja kunnan asukkaiden kohtaamispaikkana.

Majoituimme Etelä-Konneveden kansallispuiston kainalossa sijaitsevassa Loma- ja kurssikeskus Törmälässä, joka tunnettiin 1700-luvulla Kosken Pappilana. Aikanaan emäpitäjänä tunnetun Rautalammin historia ulottuu vuoteen 1561, jolloin Rautalammin seurakunta perustettiin. Törmälässä syvennyttiin illalla tulevaisuusteemaan, kun Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen luennoi aiheesta, Miten kyläyhteisöt voivat ottaa tulevaisuuden ennakoinnin huomioon omissa toiminnoissaan? Tämä herätti paljon keskustelua muun muassa siitä, mitä erilaiset heikot signaalit, trendit ja megatrendit ovat ja miten ne muodostuvat. Esimerkkinä nousi megatrendiksi noussut hyönteisravinto, joka oli hetken aikaa todella suosittua, mutta jonka suosio hiipui sitten nopeasti. Kävimme myös keskusteluja pienryhmissä siitä, millaisia tapahtumia kylissä on ja mitä uutta voisi kehittää.


Kuvat Tulevaisuuden Maalaisjärki-hanke ja Katri Konttinen

1.12. Törmälän Loma- ja kurssikeskus – Tervo – Huttulan navetta/Hautolahden kylätalo – Vesanto – Niiniveden nuorisoseurantalo – Kainuu

Sunnuntaina suuntasimme Tervoon, jossa kävimme ensin tutustumassa linja-autosta pitäen kunnan keskustaan toteutettuihin teoksiin valokuvaseinään sekä muraaliin, jossa eläimet seikkailevat palolaitoksen seinillä. Keskustasta jatkoimme Hautolahden kylätalolle Huttulan navetalle, jossa meidät otti vastaan Tervon Maa- ja kotitalousseura ja jossa Riitta Raatikainen esitteli Tervossa toteutettuja hankkeita sekä taustoitti myös alkavaa hanketta nimeltä Valonkantajat. Tervossa monen kunnan tavoin on pohdittu väkimäärän vähenemisen vaikutuksia kuntaan ja tulevaisuuteen.

Tervosta matkasimme seuraavaksi Vesannolle, jossa kunnanjohtaja Pia Harmokivi otti meidät vastaan kunnantalolla. Vesannolla on tehty esimerkiksi kuntalaisten yhteinen kirsikkapuutarha kylän keskustaan ja toteutettu kylille omat toteemipaalut, joiden tekoon on myös osallistettu kuntalaisia. Vapaaehtoisilla, neljännen sektorin toimijoilla on ollut tärkeä rooli Vesannolla toteutettavissa hankkeissa ja toimissa. Kuntalaisilta itseltään oli mm. tullut aloite yhteisestä kirsikkapuutarhasta. Nuorilta oli taas tullut toivetta Pumptrack-pyöräradalle. Paikalliset yritykset ovat tukeneet erilaisia hankkeita merkittävästi. Vapaaehtoisten toiminta, paikalliset yritykset ja kunta ja seurakunta ovat tehneet tiivisti yhteistyötä.
Opintomatkan viimeinen etappi oli Niiniveden nuorisoseurantalo. Keittolounaalta siirryimme saliin, jossa kuulimme Eeva Jäntin esittelyn nuorisoseuran toiminnasta sekä Heidi Lapin kertomana Nuoret mukaan -hankkeessa tehdystä työstä ja nuorten osallistamisesta. Hankkeessa käynnistettiin mm. Nuorten foorumit, joissa nuorille on tarjottu matalan kynnyksen vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia oman alueensa kehittämiseen. Tapahtumien ytimessä on ollut halu tukea nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä lisätä vuorovaikutusta nuorten, eri toimijoiden ja kuntapäättäjien välillä. Foorumeista ja hanketyöstä voit lukea täältä.

Nuorisotalolla laitettiin ennen lähtöä vielä jalalla koreasti, kun opintomatkalaiset haastettiin tanssimaan rivitanssia!
 
Kuvat Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke ja Katri Konttinen

Opintoretken antia 
Opintoretket ovat erittäin antoisia ja hyödyllisiä; irtaantuminen omasta ympäristöstä ja tutustuminen muualla tehtävään työhön antaa perspektiiviä katsoa toimintaa kotikunnassa. Pohjois-Savossa on onnistuttu innostamaan kuntalaisia mukaan kehittämään kyliä. Kunnissa tehdään aktiivisesti työtä elinvoimaisuuden eteen ja kuntalaisia osallistetaan toimintaan. Kuhmossa on aktiivista kylätoimintaa ja mielenkiintoisia vierailukohteita. Pohjois-Savossa on Kainuun lailla pieniä kuntia, joissa muun muassa pienenevät asukasmäärät asettavat haasteita tulevaisuudelle. Kuntien ja kylien elinvoimaisuus nähdään tärkeänä ja sen puolesta tehdään työtä ja etsitään keinoja edistää paikkakunnan asioita. Sanoisin kuitenkin, että ihmisten kohtaaminen oli matkan parasta antia; mahdollisuus tavata ja verkostoitua kylä- ja hanketoimijoiden kanssa eri puolilta Kainuuta ja Pohjois-Savoa. Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen näkökulmasta matka antoi uutta perspektiiviä ja mahdollisuuden tavata ja verkostoitua. Kiitos Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeelle matkan järjestämisestä!

Teksti: Katri Konttinen
Kuvat: Tulevaisuuden maalaisjärki-hanke ja Katri Konttinen