Blogikirjoituksia ja julkaisuja Yhdistystoiminnan kehittämishankkeesta
Tutustumismatkalla Pudasjärvellä 6.5.2025
Toukokuun alussa teimme tutustumismatkan Pudasjärvelle. Ajatus lähteä tutustumaan Pudasjärvelle lähti liikkeelle Teams-keskustelusta kaupungin palvelusuunnittelija Sinikka Mosorinin kanssa. Pudasjärvestä oli vinkattu minulle myös kaupungin päässä, ja Pudasjärvellä tehty ja jatkuvasti tehtävä työ kaupungin ja yhdistysten välillä innosti tarkempaan tutkintaan. Sinikka kertoi, että työtä on tehty useamman vuoden ja hankkeen kautta, ja kehittämistyön kautta kunnassa oli noussut tarve kokoaikaiselle järjestöyhteistyöhön ja hankkeisiin keskittyvälle palvelusuunnittelijalle. Kunnan kehitysohjelmaan määriteltiin tehtävänkuva, jossa Sinikka Mosorin on toiminut nyt kuutisen vuotta.
Saimme matkaa ennen linkkejä, joiden kautta oli mahdollista tutustua hieman yhdistystoimintaan sekä kaupungin tilaratkaisuihin.
– Yhdistystoimijoiden sivusto Yhdistystoiminta – Pudasjärvi
– Tila-asiat: Vuokrattavat ja lainattavat tilat – Pudasjärvi
Reissun jälkeen lisäsin listaan myös muita linkkejä, kuten linkin Pudasjärven osallisuusohjelmaan: Osallisuusohjelma.pdf
Tutustumismatkalla oli mukana yhdistystoimijoita sekä kaupungin työntekijöitä ja lähdimme Kuhmosta matkaan 15 henkilön voimin Matka Kyllösen autolla. Matkaan lähdettiin klo 7 aikaan Kuhmosta ja illasta palasimme noin kello 18:15.
Ensin suuntasimme Korpisen kyläseuran talolle, jossa meidät otti vastaan paikallinen yrittäjä Matti Alatalo. Kuulimme kyläseuran toiminnasta, sekä alueella toimivista yhdistyksistä ja nautimme maittavan lounaan. Alueella toimii mm. kolme metsästysseuraa, joka johtuu aluetta halkovista vesistöistä. Kyläyhdistyksessä toimii 10–12 aktiivista toimijaa ja kylällä on ollut aiemmin käytössä ryhmätyöllistämisen malli (ennen vuotta 2025). Kylän alueella on myös patikointireitti Kupson kutsu, jonka varrella on kyläyhdistyksen ylläpitämä, patikoijien vapaassa käytössä oleva sauna, josta voi halutessaan maksaa vapaaehtoisen käyttömaksun. Tutustu reittiin: Kupson kutsu – Pudasjärvi
Kyläseura järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia kuten joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina pidettävä virkistyspäiviä, käsityökerhoa ja kesätapahtuman. Virkistyspäivissä on ollut kutsuttu puhuja ja tapahtuman yhteydessä on erilaista oheistoimintaa kuten hiustenleikkausta, hierontaa ja verenpaineen sekä verensokerin mittausta. Vuoden 2024 aikana kylällä järjestettiin 50 tapahtumaa joihin osallistui lähes 1500 kävijää! Toiminta on aktiivista ympäri vuoden ja eri vuodenajat myös tuovat erilaisia kohderyhmiä kylätalolle, kuten metsästäjät syksyllä.
Korpisen kylältä matka jatkui Siuruan kylätalolle. Palvelusuunnittelija Sinikka hyppäsi linja-auton kyytiin ja kertoi tarkemmin tila-asioista, avustuksista sekä kumppanuussopimuksista ja matkalla oli mahdollista esittää kysymyksiä. Siurualla meidät otti vastaan Siuruan Kylä ry:n väki. Kylätaloa remontoidaan entisen Ahosen kaupan tiloihin, jossa on mahdollista mm. osallistua yhteisöllisen, maailman pisimmän villasukan kudontaan (tällä hetkellä pituutta 30 metriä!).
Siuruan kylä on maantieteellisesti laajalla alueella seuraten Siuruanjokea useita kymmeniä kilometrejä. Kylä on ollut erilaisissa hankkeissa mukana ja tekee aktiivista kehittämistyötä. Pudasjärvellä on työskennelty myös mm. turvallisuussuunnitelmien parissa, joista on järjestetty koulutuksia. Pudasjärvellä järjestetään kaksi kertaa vuodessa kaikille avoin kyläneuvosto, jota isännöi kaupunginjohtaja. Kylissä pidetään myös erilaisia teemailtoja ja kyliin on määritelty kyläpäälliköitä. Kylissä on tehty myös kierroksia, joissa päivitetään kylien kuvastoa ja tekstejä verkkosivuille. Kylistä voit lukea lisää: Elä ihmeessä – Järjen äärellä – Pudasjärvellä
Periksi ei anneta – tämä iskulause nousi esille molemmissa kylissä. Pudasjärvellä on samankaltaisia haasteita kuin Kuhmossa, ja siksi siellä on koettu tärkeäksi kehittää kaupungin ja yhdistysten välistä yhteistyötä. Välimatkat ovat pitkiä ja väestö asuu isolla alueella. Kunnassa on panostettu hyvin myös viestintään ja viestintää tehdään yhteistuumin eri yksiköiden välillä.
Avustuksissa Pudasjärven kaupunki on siirtynyt jakamaan vuosittain yhteisöllisiä avustuksia. Avustusten haussa painotetaan vuosittain vaihtuvia teemoja. Avustuksia voivat hakea Pudasjärvelle rekisteröityneet yhdistykset. Hakemusta varten toimijoilla tulee olla nimettynä puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi tiedotusvastaava. Yhteisölliset avustukset – Pudasjärvi
Tila-asioissa ohjenuorana on toiminut Pohjois-Pohjanmaan Liiton suositus tilojen tarjoamisesta. Pudasjärvellä on kartoitettu kaupungin tilat ja selvitetty, miten tiloja voisi varata niiden normaalikäytön ulkopuolella. Jokaiselle tilalle, joka on voitu tarjota yhdistystoiminnan käyttöön maksutta, on tehty erilliset ohjeet varauksesta yms. Sisäliikuntapaikat kunnassa sijoittuvat Tuomas Sammelvuo-saliin sekä sen yhteydessä olevaan Virkistysuimala Puikkariin. Syötteen seudun asukkaita palvelee Lumiareena. Salivuorot haetaan kausittain: Sisäliikuntatilojen vuorot kaudella 2024 – 2025 – Pudasjärvi Kunnassa on myös Kuhmon tavoin oma nuorisotila, joka on avoinna pääasiassa tiistaista perjantaihin klo 13-20 välisinä aikoina.
Kumppanuussopimuksia kunnan tekninen toimi on tehnyt mm. laavupaikkojen ylläpidosta ja vaatekeräysten järjestämisestä maahanmuuttajille yhdistysten kanssa. Sopimuksissa sovitaan toimesta tietylle ajalle ja sopimusten aiheet ovat vaihdelleet.
Kunnan alueelle on vedetty valokuituverkko, joka on myös lisännyt etätyönteon mahdollisuuksia. Verkkoa hallinnoi Kairan Kuitu Oy, joka on Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien omistama verkkoyhtiö.
Teksti: Katri Konttinen
Kuvat: Janne Ylijoki
————————————————
Kainuusta Pohjois-Savoon – opintoretkellä vertaisoppimassa kylissä tehtävää työtä ja hyviä käytänteitä
30.11. Kainuu – Rautalampi, Kerkonkoski – Rautalammin kirkonkylä – Törmälän Loma- ja kurssikeskus
Osallistuin Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen projektipäällikön työn puitteissa Pohjois-Savoon suuntautuneelle opintoretkelle 30.11.-1.12.2024. Retki starttasi Suomussalmelta, josta Kajaaniin tultaessa oli kerätty osallistujia kyytiin Hyrynsalmelta, Ristijärveltä ja Kontiomäestä. Retken tavoitteena oli tutustua inspiroiviin kyläyhteisöihin sekä erilaisiin hankkeisiin, joita on toteutettu ja toteutetaan maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kainuun ja Vaalan asukkaille, yhteisöille ja kuntien toimijoille suunnatun matkan toteutti Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke ja Kainuun kylätoiminta.
Matkan alussa pääsimme tutustumaan kylistä tehdyn tietovisan kautta kanssamatkustajiin. Tietovisaan oli koottu kysymyksiä Kainuun ja Vaalan kylistä, ja linja-autossa kävi kuhina, kun ihmiset pohtivat yhdessä vastauksia kysymyksiin. Tämä oli hauska tapa saada uutta tietoa kylistä ja sai ihmiset keskustelemaan yhdessä. Ensimmäiselle etapille Kerkonkoskelle saavuttaessa pääsimme suoraan keittolounaalle. Kerkonkoski on yksi Rautalammin kylistä ja kylällä on tehty aktiivisesti töitä elinvoimaisuuden parantamiseksi sekä ylläpitämiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat olleet kyläläisten tarpeet ja toiveet, mikä näkyy myös ihmisten motivaatiossa osallistua toimintoihin. Kylällä toimii kunnan viimeinen kyläkoulu, jonka toiminnasta on syksyllä tehty lopetuspäätös. Kuhmossa tilanne on edessä Hietaperän ja Lentuan kyläkoulujen osalta ja aihe synnytti keskustelua mm. lasten koulumatkojen pituuksista tulevaisuudessa.
Kerkonkoskella on ollut aktiivista hanketoimintaa ja Kerkonkoskelle kylään -hanke voitti vuoden Leader-hanke -palkinnon 2024. Kylä sai myös vuoden kylä -kunniapalkinnon. Kerkonkoskella on tehty vahvaa brändäystä, joka näkyy mm. kylän verkkosivuilla Visitkerkonkoski.fi. Hanketyön kautta on myös saatu uusia ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan ja mukaan tekemään tapahtumia. Minna Vauhkonen ja Johanna Koponen kertoivat kylässä tehdystä työstä. Paikalliset kyläyhdistykset tekevät myös yhteistyötä. Seija Korhonen Mansikka Leader ry:stä kertoi Kansalaispaneeli-pilotista sekä Osku – osallisuus kuuluu kaikille -hankkeesta, jonka puitteissa on järjestetty kiertäviä teemakävelyjä kylissä.
Kerkolta matka jatkui Rautalammin kirkonkylälle ja urheilukentälle, jossa tutustuimme Käpynän kotaan. Kota on saanut muotonsa Käpynän ukosta, mikä on Etelä-Konneveden kansallispuistosta löytyvä, kasvomainen kalliomuodostelma. Pekka Saarikko kertoi kodan taustoista ja rakentamisesta. Kota toimii Rautalammin metsäeskareiden tukikohtana ja kunnan asukkaiden kohtaamispaikkana.
Majoituimme Etelä-Konneveden kansallispuiston kainalossa sijaitsevassa Loma- ja kurssikeskus Törmälässä, joka tunnettiin 1700-luvulla Kosken Pappilana. Aikanaan emäpitäjänä tunnetun Rautalammin historia ulottuu vuoteen 1561, jolloin Rautalammin seurakunta perustettiin. Törmälässä syvennyttiin illalla tulevaisuusteemaan, kun Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen luennoi aiheesta, Miten kyläyhteisöt voivat ottaa tulevaisuuden ennakoinnin huomioon omissa toiminnoissaan? Tämä herätti paljon keskustelua muun muassa siitä, mitä erilaiset heikot signaalit, trendit ja megatrendit ovat ja miten ne muodostuvat. Esimerkkinä nousi megatrendiksi noussut hyönteisravinto, joka oli hetken aikaa todella suosittua, mutta jonka suosio hiipui sitten nopeasti. Kävimme myös keskusteluja pienryhmissä siitä, millaisia tapahtumia kylissä on ja mitä uutta voisi kehittää.
Kuvat Tulevaisuuden Maalaisjärki-hanke ja Katri Konttinen
1.12. Törmälän Loma- ja kurssikeskus – Tervo – Huttulan navetta/Hautolahden kylätalo – Vesanto – Niiniveden nuorisoseurantalo – Kainuu
Sunnuntaina suuntasimme Tervoon, jossa kävimme ensin tutustumassa linja-autosta pitäen kunnan keskustaan toteutettuihin teoksiin valokuvaseinään sekä muraaliin, jossa eläimet seikkailevat palolaitoksen seinillä. Keskustasta jatkoimme Hautolahden kylätalolle Huttulan navetalle, jossa meidät otti vastaan Tervon Maa- ja kotitalousseura ja jossa Riitta Raatikainen esitteli Tervossa toteutettuja hankkeita sekä taustoitti myös alkavaa hanketta nimeltä Valonkantajat. Tervossa monen kunnan tavoin on pohdittu väkimäärän vähenemisen vaikutuksia kuntaan ja tulevaisuuteen.
Tervosta matkasimme seuraavaksi Vesannolle, jossa kunnanjohtaja Pia Harmokivi otti meidät vastaan kunnantalolla. Vesannolla on tehty esimerkiksi kuntalaisten yhteinen kirsikkapuutarha kylän keskustaan ja toteutettu kylille omat toteemipaalut, joiden tekoon on myös osallistettu kuntalaisia. Vapaaehtoisilla, neljännen sektorin toimijoilla on ollut tärkeä rooli Vesannolla toteutettavissa hankkeissa ja toimissa. Kuntalaisilta itseltään oli mm. tullut aloite yhteisestä kirsikkapuutarhasta. Nuorilta oli taas tullut toivetta Pumptrack-pyöräradalle. Paikalliset yritykset ovat tukeneet erilaisia hankkeita merkittävästi. Vapaaehtoisten toiminta, paikalliset yritykset ja kunta ja seurakunta ovat tehneet tiivisti yhteistyötä.
Opintomatkan viimeinen etappi oli Niiniveden nuorisoseurantalo. Keittolounaalta siirryimme saliin, jossa kuulimme Eeva Jäntin esittelyn nuorisoseuran toiminnasta sekä Heidi Lapin kertomana Nuoret mukaan -hankkeessa tehdystä työstä ja nuorten osallistamisesta. Hankkeessa käynnistettiin mm. Nuorten foorumit, joissa nuorille on tarjottu matalan kynnyksen vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia oman alueensa kehittämiseen. Tapahtumien ytimessä on ollut halu tukea nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä lisätä vuorovaikutusta nuorten, eri toimijoiden ja kuntapäättäjien välillä. Foorumeista ja hanketyöstä voit lukea täältä.
Nuorisotalolla laitettiin ennen lähtöä vielä jalalla koreasti, kun opintomatkalaiset haastettiin tanssimaan rivitanssia!
Kuvat Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke ja Katri Konttinen
Opintoretken antia
Opintoretket ovat erittäin antoisia ja hyödyllisiä; irtaantuminen omasta ympäristöstä ja tutustuminen muualla tehtävään työhön antaa perspektiiviä katsoa toimintaa kotikunnassa. Pohjois-Savossa on onnistuttu innostamaan kuntalaisia mukaan kehittämään kyliä. Kunnissa tehdään aktiivisesti työtä elinvoimaisuuden eteen ja kuntalaisia osallistetaan toimintaan. Kuhmossa on aktiivista kylätoimintaa ja mielenkiintoisia vierailukohteita. Pohjois-Savossa on Kainuun lailla pieniä kuntia, joissa muun muassa pienenevät asukasmäärät asettavat haasteita tulevaisuudelle. Kuntien ja kylien elinvoimaisuus nähdään tärkeänä ja sen puolesta tehdään työtä ja etsitään keinoja edistää paikkakunnan asioita. Sanoisin kuitenkin, että ihmisten kohtaaminen oli matkan parasta antia; mahdollisuus tavata ja verkostoitua kylä- ja hanketoimijoiden kanssa eri puolilta Kainuuta ja Pohjois-Savoa. Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen näkökulmasta matka antoi uutta perspektiiviä ja mahdollisuuden tavata ja verkostoitua. Kiitos Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeelle matkan järjestämisestä!
Teksti: Katri Konttinen
Kuvat: Tulevaisuuden maalaisjärki-hanke ja Katri Konttinen