Kuhmo -faktaa

Kuhmo ja itäraja

Jääkauden jälkeen erätalousasutus levittäytyi pian myös Kuhmoon. Kuhmon paikannimistö muistuttaakin entisajan lappalais- ja karjalaisasutuksesta. Kuhmo kytkeytyi tiiviimmin Ruotsin yhteyteen valtakunnan asutuspolitiikan myötä. Vuoden 1595 Täyssinän rauhasta lähtien, jolloin Suomi tuli osaksi Ruotsi-Suomea, Kuhmon itäraja on ollut sama. Asema idän ja lännen rajalla on ollut Kuhmon historiassa tärkeä. Monet ankarat sodat ja nälänhädät ovat olleet erottamaton osa rajakansan elämää. Talvisodan taistelut Kuhmossa olivat ankaria. Sodan jälkeen edessä oli mittava jälleenrakennustyö, sillä Kuhmo oli viidenneksi eniten lentopommitettu paikkakunta Suomessa.

Kuhmo kunnaksi

1600-luvun alussa kuhmolaiset olivat Kajaanin ja Oulujärven pitäjän asukkaita. Ensimmäinen verollepano toimitettiin Kuhmossa 1605. Siitä alkaa Kuhmon oma kirjoitettu historia. Veroluettelon kymmenen savun asukkaat olivat kotoisin lähinnä Savosta. Vuonna 1854 Kuhmo erotettiin Sotkamosta omaksi seurakunnakseen, ja vuonna 1865 Kuhmo siirtyi omaan kunnallishallintoon. Kunta muuttui Kuhmoniemestä Kuhmoksi virallisesti 1.1.1937 ja tuli kaupungiksi 1.1.1986.

Elinkeinot

Autonomian aikana kasken- ja tervanpoltto olivat tärkeitä elinkeinoja. Vuonna 1900 Kuhmo tuotti eniten tervaa Suomessa. Kaskenpoltto väheni 1800-luvun lopulla, ja tervanpolttokin hiipui 1900-luvun alussa. Maatalous kehittyvänä elinkeinona lisäsi asukaslukua. Vuonna 1900 Kuhmossa asui 3310 asukasta ja vuonna 1928 jo yli 9000 asukasta. 1955 perustettu Kuhmo-yhtiö on ollut pitkään Kuhmon suurimpia yrityksiä. 1970-luvun lopulla Kostamuksen rakennustyöt rajan takana työllistivät kuhmolaisia. Vuonna 1977 Kostamuksessa työskenteli 444 kuhmolaista. Kuhmon väkiluku kasvoi lähelle 14 000 asukasta. Nykyään asukasluku on 8300.

Kuhmossa elämä perustuu puuhun ja metsään. Puuhun pohjautuva liiketoiminta on ollut avain alueen kehittymiseen jo tervan polton ajoista lähtien. Kuhmo Oy, joka on kasvanut 400.000 m3:n kapasiteetin omaavaksi sahalaitokseksi, on merkittävä työllistäjä. Elementti Sampo Oy on massiivipuisia tilaelementtejä (CLT) valmistava yritys ja alallaan Suomen suurin. Päätuoteena ovat puukerrostalot. Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n, Suomen ensimmäisen CLT-levyä valmistava yritys. Crosslamin tuottama CLT-levy valmistetaan lähialueen raaka-aineesta, joka on lujuusominaisuuksiltaan pohjoisen havumetsävyöhykkeen parhaita. Moderni puurakentaminen jatkaa kasvuaan ja Crosslam sen mukana. Crosslamin CLT-levystä rakennetut kodit ja koulut ovat terveellisiä asumis- ja oppimisympäristöjä. Samalla luodaan rakentamisen tapaa, jossa tehdään merkittävää työtä myös ympäristön ja ilmaston eteen.