Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimushanke

Kuhmon Tuupalan puukoulussa toteutettiin uraauurtava tutkimushanke, jossa selvitettiin monipuolisesti puukoulun ominaisuuksia ja alakoululaisten kokemaa stressiä.

Tutkimuskohteena oli vuonna 2018 toimintansa aloittanut Tuupalan puukoulu, joka on ainutlaatuinen ja moderni puurakentamisen kohde. Tutkimuksen perusteella Tuupalan puukoulu on erinomainen opiskeluympäristö koululaisilleen. Se on hiljainen ja rauhallinen, ilmankosteuden vaihtelu on pienempi puukoulussa ja koululaisten stressaantuneisuus on vähäisempää kuin verrokkikoulussa.

Tutkimushankkeesta

Puurakentamisen terveysvaikutukset – tutkimuksella tietoperusteista tukea puurakentamiselle ja puun käyttömuotojen lisäämiselle -hankkeen päätavoitteina on ollut tuottaa luotettavaa, puolueetonta ja kaikille avointa tietoa puukoulun terveysvaikutuksista ja terveydelle todennäköisesti hyödyllisistä ominaisuuksista sekä levittää tutkimuksen tuloksia mahdollisimman laajasti ja siten tehdä tunnetuksi puurakentamisen hyötyjä.

Monipuolisessa ja kansainvälisesti ainutlaatuisessa tutkimuksessa selvitettiin laajasti puukoulun fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia ominaisuuksia ja tutkittiin, miten nämä sekä muut tekijät, kuten koulumatkan pituus ja kouluviikon sisältö, vaikuttavat koululaisten kokemaan stressiin. Tutkimuksessa seurattiin Kuhmon Tuupalan puukoulua sekä verrokkeina toiminutta Tuupalan kivikoulua ja betonirunkoista Vaalan yhtenäiskoulua. Betonirunkoinen koulu on saman arkkitehtitoimiston suunnittelema ja myös suhteellisen uusi rakennus. Tutkimusta toteutettiin vuoden 2020 aikana.

Hankkeen rahoittajina toimivat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–
2020 ja Suomen Metsäsäätiö. Tutkimus toteutettiin Kuhmon kaupungin aloitteesta. Tutkimuksen toteuttaja on Kajaanin yliopistokeskuksessa sijaitseva Mittaustekniikan yksikkö.

Tutkimustulokset

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta Tuupalan puukoulun olevan erinomainen opiskeluympäristö koululaisilleen. Tärkeäksi erottavaksi tekijäksi nousi puukoulun hiljaisuus ja rauhallisuus. Melua mitattiin luokkahuoneissa kuukauden ajan ja Kuhmossa melutaso oli keskiarvoltaan 5 desibeliä matalampi kuin Vaalassa, mikä on huomattava ero. Hiljaisuuden taustalla ovat ainakin Tuupalan koulun lattiamatot, kenkien käyttökielto ja todennäköisesti puupintojen hyvä akustiikka. Mahdollisesti kaunis puupinta myös rauhoittaa.

Koululaisten stressitasoja mitattiin sylkinäytteiden avulla. Älysormuksilla seurattiin koululaisten virittäytyneisyyttä (~stressaantuneisuutta). Kerätyistä sylkinäytteistä määritettiin stressihormoni kortisolin vaihtelua ja erot olivat koulujen välillä ajoittain tilastollisesti merkitseviä. Älysormusseurannassa oli mukana molemmista kouluista 13 koululaista. Pienestä ryhmäkoosta huolimatta seuranta osoitti puukoulun oppilaiden stressitason olevan alhaisempi kuin betonikoulussa.

Koulutiloja tutkittiin lisäksi kosteuden, lämpötilan, hiilidioksidin ja pienhiukkasten määrien mittauksilla. Fysikaalisia ominaisuuksia mitattiin rakennuksiin tuoduilla sensoreilla. Vertailtaessa Tuupalan puukoulun ja vieressä sijaitsevan kivikoulun huoneilman kosteutta, huomattiin ilmankosteuden vaihtelujen olevan pienempiä puukoulussa. Koulun tiloista kerättävistä ilmanäytteistä määritettiin haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) ja sisäilman mikrobista laatua. Pyyhkäisynäytteitä kerättiin pintojen mikrobimäärien selvittämiseksi.

Seuranta osoitti, että VOC-yhdisteet ovat puu ja betonikoulussa erilaisia, mutta kummassakaan pitoisuudet eivät nousseet lähelle rajaarvoja. VOC-yhdisteitä tuottavat esimerkiksi puhdistusaineet, käsidesi, deodorantit ja kosmetiikkatuotteet. Koronapandemiasta johtuva käsidesinfektioaineiden käyttö oli nähtävissä mittaustuloksissa. Hiilidioksidipitoisuuden seuranta ja luokkien ilman tuulettuminen välituntien aikana osoittivat, että koulujen ilmavaihto ei eroa merkittävästi ja sisäilman laatu on hyvä.

Puurakentamisen seminaari Kuhmossa

Kuhmon kaupunki järjesti torstaina 16.12.2021 Kuhmo-talolla tilaisuuden, jossa esiteltiin kaupungin puurakentamiseen ja sen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Samalla julkistettiin Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimushankkeen loppuraportti ja esiteltiin tutkimuksessa saatuja tuloksia tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläisen ja laboratorioinsinööri Veijo Sutisen toimesta. Lisäksi seminaarissa olivat puhumassa mm. Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä puheenvuoronaan kestävä kehitys kunta- ja kaupunkistrategioissa, Kestävää sote-rakentamista Kainuusta -hankkeen projektipäällikkö Sirpa Huttunen esitellen Kuhmoon suunniteltua puista sote-asemaa sekä Kuhmon Sammon Takoja 2021 Juha Virta.

Seminaarin tallenne on katsottavissa Kuhmon kaupungin Youtube-kanavalla.

Tuupalan puukoulu

Tuupalan puukoulu on Suomen ensimmäinen CLT-massiivipuuelementeistä (Cross Laminated Timber) rakennettu koulu, jonka rakennusmateriaalit ovat tulleet suoraan kestävästi kasvatetuista kainuulaisista metsistä. Rakennuksessa sijaitsee noin 60 esikoululaisen päiväkoti ja yhtenäiskoulun vuosiluokilla 1–6 opiskelee 350 oppilasta. Kesäisin koulu toimii Kuhmon Kamarimusiikkitapahtuman konsertti- ja harjoitustilakäytössä. Puukoulu on kerännyt käyttäjiltään paljon kiitosta, muun muassa erinomaisesta sisäilmasta, akustiikasta, viihtyisyydestä ja arkkitehtuurista. Tuupalan koulu palkittiin vuoden 2018 Puupalkinnolla ja lisäksi Rakentajapäivillä Pohjois-Suomen Vuoden Paras Rakennusteko 2017 -palkinnolla. Koulun suunnittelivat Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy ja alt Arkkitehdit Oy.

Tutustu Tuupalan puukouluun Kuhmon kaupungin ja Metsäsäätiön videoiden kautta.

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Mittaustekniikan yksikkö: pekka.t.kilpelainen@oulu.fi, puh. 050 578 1403

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, tytti.maatta@kuhmo.fi, p. 044 725 5220

Viestintä: Projektiassistentti Camilla Aspivaara, camilla.aspivaara@kuhmo.fi, p. 040 610 1687