Väärää tietoa koronapandemiasta ja rokotuksista on ollut viime aikoina paljon liikenteessä – miten tunnistaa väärä tieto?


Väärää tietoa koronapandemiasta ja rokotuksista on ollut viime aikoina paljon liikenteessä. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistetaan väärää ja valheellista tietoa.

Valeuutisia tai mielipiteisiin perustuvia näkemyksiä esitetään rinnan tutkitun ja luotettavan tiedon kanssa. Suomessa terveysviranomaiset vastaavat hoitoon liittyvistä kysymyksistä, joten epäselvissä tapauksissa on syytä varmistaa asiat ennemmin kuin luottaa huhuihin tai uskomuksiin. Luotettavia tahoja ovat esim. THL, oman kuntasi ja Kainuun soten kanavat. Tästä kannattaa myös muistuttaa omia läheisiään sekä keskustella asiasta lasten ja nuorten kanssa!

Netti pursuaa terveyteen liittyvää tietoa ja välillä voi olla vaikeaa tunnistaa mikä tieto on oikeaa ja mikä väärää. Vääriä tietoja levitetään muun muassa kaupallisen hyödyn takia (hoidot ja parannukset, joilla ei ole lääketieteellistä pohjaa) tai henkilöiden omien vilpittömien uskomusten takia. Myös poliittiset ja aatteelliset syyt voivat toimia taustalla; esimerkiksi koronavirukseen liittyviä vääriksi todistettuja terveysväittämiä on yhdistetty poliittisiin tarkoitusperiin. Varoitusmerkki, mikä kannattaa muista on se, että jos asiasta ei ole tutkittua tietoa, siihen on syytä suhtautua varovaisesti. Väärää tietoa ei liiku ainoastaan terveyteen ja koronapandemiaan liittyen, vaan kaikkeen netissä esitettyihin tietoihin voi suhtautua varauksella ja hyödyntää seuraavia vinkkejä väärän tiedon tunnistamisessa:

Miten tunnistaa väärä tieto verkossa?

  1. Mihin tieto tai väite perustuu? Mistä tieto on peräisin? Onko lähteitä siteerattu oikein?
  2. Mitä tiedät tiedon julkaisijasta? Jos uusi, kuohuttava tieto on vain yhdellä sosiaalisen median tilillä tai tuntemattomalla verkkosivulla, viritä hälytyskellot soimaan.
  3. Onko kyseessä fakta vai mielipide? Joskus mielipiteitä yritetään esittää faktoina.
  4. Kuka tästä hyötyy? Mieti, levittääkö väitteitä taho, joka voi hyötyä niistä poliittisesti tai kaupallisesti.
  5. Aiheutatko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaat tämän eteenpäin? Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat herkästi omien läheistensä jakamiin linkkeihin sosiaalisessa mediassa. Älä johdata muita harhaan, jos et ole varma asiasta.

Voit lukea lisää väärän tiedon tunnistamisesta:

Voit myös ilmiantaa esimerkiksi Instagramissa ja Facebookissa valheellista tietoa levittäviä sivuja tai julkaisuja epätotena tietona ja vaihtoehdoista terveyteen liittyvänä.