Työllisyysseminaari tarjosi kattavan tietopaketin TE-palveluiden uudistuksesta – ”Olemme ison aiheen äärellä!”
Kuhmon kaupungin järjestämässä Työllisyysseminaarissa pureuduttiin perjantaina TE-palveluiden uudistukseen; sen yksityiskohtiin, etenemiseen ja tavoitteisiin. Aihe on todella ajankohtainen, sillä TE-palveluiden siirtoa koskevaa hallituksen esitystä odotetaan lausuntokierrokselle näinä päivinä.
Seminaarin avaussanat lausunut kansanedustaja, Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuomas Kettunen korosti, että seminaarissa ollaan nyt ison aiheen äärellä, sillä edessä on kattavia muutoksia TE-palveluihin, kun palveluiden on tarkoitus siirtyä kuntien vastuulle vuoden 2024 lopulla.
Kettunen muistutti, että Kuhmo on edistänyt työllisyyttä oma-aloitteisesti jo aiemmin esimerkiksi Green Care -hankkeella, jossa parannettiin pitkään työttömänä olleiden kuhmolaisten työ- ja toimintakykyä erilaisten luontolähtöisten menetelmien avulla.
Hallitusneuvos Jan Hjelt työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli tulevan uudistuksen yksityiskohtia. Työllisyyden ministerityöryhmä linjasi elokuussa 2021 TE-palveluiden siirrosta kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työikäisten määrän on oltava vähintään 20 000 henkilöä.
Hjeltin mukaan yhteistoiminta-alueen muodostavien kuntien täytyy olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa, ja niiden tulisi olla myös työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimivia alueita.
Kunnat päättävät itse, miten alueet muodostetaan, ja kuntien sopimusten täytyisi olla valmiita lokakuussa 2023. Kuntien yhteistoiminnan toteutumista varmistamaan lainsäädäntöön ollaan liittämässä niin sanottu perälautasääntely, eli viimesijassa valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhteistoiminta-alueeseen liittämisestä.
Yli sata siirtyvää tehtävää
Jan Hjelt kertoi uudistuksella tavoiteltavan valtiovarainministeriön työllisyysvaikutusarvioinnin mukaisesti 7 000-10 000 uutta lisätyöllistä. Tämän arvion perustana on pitkälti uudistuksen kannustava rahoitusmalli, jossa valtion ja kuntien kannusteet työttömyydestä aiheutuvien kustannusten määräytymiseen ovat samansuuntaisia.
– Kunnat osallistuvat työttömyysetuuden perusosan suuruisen osan rahoitukseen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Rahoitusvastuu laajenee koskemaan myös ansio- ja peruspäivärahaa, Hjelt kertoi.
Tämä työttömyysetuuksien rahoituksen uudistus tullaan kompensoimaan kunnille.
Hjeltin mukaan kunnille tai kuntayhtymille siirtyviä palveluita ja tehtäviä on yhteensä yli sata. Näihin kuuluvat niin henkilöasiakkaiden, työnantajien kuin yritystenkin palvelut.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg kiteytti, että elinvoimainen, korkean työllisyyden ja osaamisen Suomi rakennetaan tulevaisuuden kunnissa ihmiset keskiössä.
– Elinvoiman ja työllisyyden edistämisellä on merkittävä rooli sote-uudistuksen jälkeisessä kunnassa.
Lindberg kertoi Kuntaliiton tarjoamasta kuntien muutostukikokonaisuudesta, jonka tehtävänä on tukea kuntia vakiinnuttamaan paikkansa työllisyyden, kuntien elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaajina.
– Tämä uudistus ei ole pelkkää tehtävien siirtämistä vaan aito mahdollisuus luoda uudenlainen, entistä vaikuttavampi työvoimapalvelumalli, Lindberg totesi.
Keskiössä lähipalvelut ja kasvokkain kohtaaminen
Seminaarin paneelikeskustelussa uudistusta pohtivat Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määtän lisäksi Kuntaliiton Elinvoima ja talous -yksikön johtaja Jarkko Huovinen sekä Juuan kunnanjohtaja Henri Tanskanen. Keskustelussa käytiin läpi muun muassa järjestämisvastuuseen ja rahoitusmalliin liittyviä kysymyksiä.
Jari Lindström (vas.), Jarkko Huovinen, Henri Tanskanen ja Tytti Määttä.
Määttä piti Kainuun tilannetta yleisesti ottaen hyvänä, kun uudistukseen pystytään työllisyyden kuntakokeilun myötä valmistautumaan huolellisesti.
Hän nosti keskustelussa esille myös nuorten työttömyyden ehkäisyn ja heidän hyvinvoinnin edistämisen tärkeyden. Kuhmossa on käytössä innovatiivinen malli, jossa kaksi työntekijää työskentelee työllisyys- ja nuorisopalveluiden rajapinnassa.
Paneelikeskustelua vetänyt Jari Lindström Kuntaliitosta piti tätä Kuhmon mallia hyvänä, ja hän aikoikin viedä toimintatavasta tietoa eteenpäin.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että vaikka digitaaliset palvelut ovat tärkeitä, ei lähikontaktin merkitys ole kadonnut mihinkään.
– Liputan lähipalveluiden ja kasvokkain kohtaamisen puolesta. Digitaaliset erityispalvelut toimivat sitten hyvänä lisänä, Tytti Määttä totesi.
Jarkko Huovinen Kuntaliitosta totesi elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan olevan ennakoivaa työllisyyspolitiikkaa. Näillä osa-alueilla tehtävässä työssä kunnilla on hänen mukaansa kattavampi valikoima instrumentteja kuin nykyisillä TE-palveluilla.
Tytti Määttä kertoi, että Kuhmossa ryhdytään nyt pohtimaan yhteistä näkökulmaa hallituksen tulevaan esitykseen.
– Täytyy perehtyä esimerkiksi siihen, onko työttömyyden hoidon lisäksi esityksessä huomioitu riittävästi kuntien elinvoiman edistäminen. Tämä on iso strateginen kysymys, Määttä totesi.
Seminaarin keskusteluissa ja työpajoissa nousi selvästi esiin se, että epätarkoituksenmukaisia alueita ei ole syytä muodostaa, ja että kunnilla tulisi olla laajemmat mahdollisuudet yhteistyöstä sopimiseen. Kritiikkiä herätti myös yhteistoiminta-alueen määritteleminen vähintään 20 000 henkilön työvoimapohjalle. Tätä pidettiin muun muassa liian kaavamaisena ratkaisuna.
Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Kainuun kuntakokeilukuntien, Suomen Kuntaliiton pienten kuntien verkoston, Kainuun TE-toimiston sekä Kainuun ELY-keskuksen kanssa.
Lue lisää uudistuksesta Kuntaliiton sivuilta