Turvallisuutta Kainuun maaseudulle-tilaisuudessa keskustelutti arjen turvallisuus


Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeen infotilaisuus pidettiin Kuhmossa 3.3. Vastaavia tilaisuuksia on järjestetty kaikissa Kainuun kunnissa.

Kuva: Jari Pirttimaa.

Kainuun Pelastuslaitoksen Valmiuspäällikkö Juha Kärkkäinen muistutti tilaisuudessa, että pienilläkin turvallisuusteoilla on merkitystä. Maailmantilanteesta ja -tapahtumista ei tilaisuudessa puhuttu, vaan keskityttiin sujuvan arjen ja turvallisuuden tunteen lisäämisen keinoihin yhteistyössä asukkaiden, viranomaisten ja kunnan kesken. Tarkoituksena on kehittää mallia, jossa kaikki osapuolet voivat tasavertaisina kumppaneina toimia yhteisen päämäärän eteen.  

Turvallisuuskoordinaattori Jari Pirttimaa toi esille, että ihmiset tekevät turvallisuuden ja että kylien asukkaissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Hän viittasi myös Sisäministeriön asettamiin tavoitteisiin harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden ylläpitämiseksi. Turvallisuuden tunteen säilyttämisessä ja parantamisessa yhteisöllisyys on keskeisessä roolissa.  

Hankkeen tavoitteena on muodostaa suomalaisen varautumisen yhteistoimintamallin periaatteiden mukainen malli, jossa maaseudun turvallisuudesta huolehditaan yhdessä maaseudulla asuvien asukkaiden, järjestöjen, metsästysseurojen, kyläyhdistysten, kuntien ja viranomaisten kesken. 

Tavoitteena on mm. muodostaa Kainuun kyliin turvallisuusryhmiä ja laatia kyläkohtaisia turvallisuussuunnitelmia. Tämän hankkeen kautta muodostettavien turvallisuusryhmien jäsenet saavat myös monipuolista koulutusta toimintaan. Konkreettisina toimenpiteinä tämä voi tarkoittaa esim. sydäniskureiden (defibrillaattoreiden) hankkimista kylätaloille, ensiapu- ja sammutuskoulutusta kylien asukkaille tai vaikkapa viestirinkien perustamista hätätilanteiden varalle. Turvallisuusryhmät voivat hyvin toimia myös ennaltaehkäisevästi esim. vierailemalla vanhusten luona kuulumisia kysymässä.  

Kuhmon kaupungissa varautuminen on tunnistettu kunnan keskeiseksi tehtäväksi ja varautumistyötä tehdään koko kuntaorganisaatiossa. Tämänkaltaista kaupungin asukkaiden arkisen elämän laatua parantamiseen tähtäävää toimintaa pidetään tärkeänä ja siinä ollaan mukana laajalla rintamalla. 

Jokainen meistä voi itse varautua -tunnetko kotivaran?

Omaehtoinen varautuminen on ennaltaehkäisyä ja harjoittelua siltä varalta, että jokin riski toteutuu. Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona on aina ruokaa ja muita tarvikkeita hieman enemmän kuin niitä lähipäivinä tarvitaan. Ruoan ja veden ohella tärkeitä tarvikkeita ovat taskulamppu, patterit, patterilla toimiva radio, ylimääräiset huovat, sähkölamput sekä wc-paperi. 

Hyvä nyrkkisääntö on, että ylimääräistä ruokaa on noin viikoksi. Sitä ei kuitenkaan hankita pilaantumaan, vaan varaston tulee vaihtua koko ajan. Täydennä varastoa uusilla ostoksilla, kun aiemmat elintarvikkeet on syöty.  Tarvitset kotivaraa esimerkiksi, jos alueella on pitkään jatkuva sähkö- tai tietoliikennekatkos.  

Kotivarasta on apua myös tavallisessa elämässä. Sinulle tai perheenjäsenellesi voi tapahtua jotain normaalista poikkeavaa. Voit sairastua. Kauppa voi jostain syystä olla kiinni tai sinne ei jakeluhäiriön takia saada elintarvikkeita. 

Yhdeksän Kuhmon kylää oli mukana Turvallisuutta Kainuun maaseudulle -hankkeen infotilaisuudessa.  

Mukana olivat Lentiira, Vartius, Kuumu, Hietaperä, Kuusamonkylä, Iivantiira, Seilonen, Timoniemi ja Lentua. Kylien keskuudessa aihe herätti mielenkiintoa ja ryhmien perustamista, turvallisuussuunnitelmien laatimista tai päivittämistä alettiin jo pohtimaan. Usean kylän yhteiset kokoontumiset aiheen tiimoilta saivat tilaisuudessa kannatusta. 

Hanketta hallinnoi Kainuun Nuotta ry. Yhteistyössä ovat mukana Kainuun kunnat, Kainuun Pelastuslaitos ja Kainuun Rajavartiosto. 

Lisätiedot

Janne Ylijoki, vs. maaseutusihteeri janne.ylijoki@kuhmo.fi, p. 044 7255280 

Turvallisuutta Kainuun Maaseudulle, Turvallisuuskoordinaattori Jari Pirttimaa jari.pirttimaa@kainuunnuotta.net, p. 050 527 4673