Tule tutustumaan Kuhmon evakuointikeskukseen Kuhmo-talolle 14.10.

Kuhmo-talolla voi tutustua paitsi evakuointikeskukseen, myös eri toimijoiden tehtäviin ja kalustoon. Tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoisuutta varautumisesta ja kokonaisturvallisuuden eri näkökulmista.

Esittelyyn sisältyy myös toiminnallinen harjoitus ja siihen toivotaan osallistuvan kaiken ikäisiä kuntalaisia. Kuhmo-talolla on myös leikkipaikka lapsille sekä kahvitarjoilu.

Tapahtumassa ovat mukana Kainuun pelastuslaitoksen, Kainuun soten, Kuhmon kaupungin ja seurakunnan, poliisin ja rajavartiolaitoksen sekä Suomen Punaisen Ristin ja Kainuun Nuotan toimijoita ja kalustoa.

Evakuointikeskukset on suunniteltu tarjoamaan alueen väestölle tilapäistä suojaa ja apua tarvittaessa, esimerkiksi laajamittaisissa tulipaloissa tai pitkittyneissä sähkön tai veden jakelun häiriöissä.

Kainuussa on vuodesta 2019 saakka toiminut maakunnallinen valmiusfoorumi, joka on eri toimijoiden johdon suunnittelu- ja tiedonvaihdon yhteistyöelin. Samalla se koordinoi ja sovittaa yhteen maakunnan kokonaisturvallisuuden eri toimia. Viranomaisilla on luonnollisesti omat tehtävänsä sekä toimivaltansa ja johtovastuunsa häiriötilanteisiin liittyen, mutta valmiusfoorumilla edistetään erityisesti alueen yhteisiä tavoitteita.

Kainuussa kokonaisturvallisuuden mallin mukaan on suunniteltu ja toteutettu eri toimenpiteitä, esimerkiksi huoltovarmuuteen, asukkaiden tarvitsemaan apuun tai kylien tai kaupunginosien evakuointikeskusten perustamiseen liittyen.

Tapahtumilla ja viestinnällä lisää tietoa

Viranomaisten tehtävänä on tiedottaa mahdollisimman selkeästi myös varautumiseen liittyvistä asioista, jotta asukkaiden oma toimintavalmius olisi tarvittaessa mahdollisimman hyvä.

Kainuun valmiusfoorumin linjausten mukaisesti on eri kunnissa toteutettu asuinalueiden evakuointiin liittyvien toimien avointa esittelyä. Suomussalmen evakuointikeskus oli esittelyssä viime keväänä, ja Kuhmon evakuointikeskuksen tapahtuma järjestetään nyt 14. lokakuuta.

***

Termistöä:

Kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan suomalaisen yhteiskunnan varautumisen toimintamallia, jossa huolehditaan elintärkeistä toiminnoista viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin vahvuus on, että se kattaa kaikki yhteiskunnan tasot ja tahot. Myös yksittäisillä kansalaisilla on tärkeä rooli omatoimisessa varautumisessa ja yhteiskunnan kriisinkestokyvyn vahvistamisessa.

Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet kaikissa tilanteissa. Varautumistoimenpiteitä ovat mm. valmiussuunnittelu, jatkuvuudenhallinta, etukäteisvalmistelut, koulutus sekä valmiusharjoitukset.

Omatoiminen varautuminen tarkoittaa yksityisten ihmisten ja yhteisöjen toimintaa, jolla pyritään onnettomuuksien ehkäisyyn ja valmistaudutaan toimimaan vaaratilanteissa. Jokaisen tulee varautua itse erilaisiin häiriötilanteisiin (esimerkiksi sähkön, lämmön, veden ja elintarvikkeiden jakelun häiriöt) siten, että kykenee suoriutumaan itsenäisesti 72 tunnin ajan ilman viranomaisten toimesta toteutettavia pelastustoimenpiteitä.