Puurakentaminen on kaupunkikehittämisen strateginen valinta Kuhmossa

Kuva: Woodpolis, Joni Immonen.

Woodpolis

Kuhmon Woodpoliksen juuret ovat laadukkaassa kainuulaisessa raaka-aineessa, kehittyvissä yrityksissä ja kaupungin pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Kuhmon kaupunki aloitti puualan määrätietoisen kehittämisen jo v. 1992 perustamalla Kainuun Puualan Kehityskeskuksen (KPKK), jonka työtä on jatkettu Woodpolis-organisaatiolla. Woodpolis edistää puualan yritystoimintaa kehittämällä puurakentamisen välijalostuksen innovaatioita yhdessä yritysten, yhteistyökumppaneiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Metsällä on Kuhmolle sekä henkistä, että aineellista arvoa. Kuhmo on ottanut biotalouden strategiansa ytimeen ja metsät brändinsä keskiöön. Yhtenä näkyvänä tekona tästä on puurakentamisen edelläkävijyys ja Woodpoliksen toiminnan kehittäminen. Woodpolis toimii kärkijoukossa ekologisen rakentamisen innovaatioiden kehittämisessä, yhteistyössä yritysten kanssa. Kuhmon kaupungilla on vahva rooli kehittämistyössä. Kehitystyötä tehdään tällä hetkellä alempana kuvattujen neljän hankkeen avulla.  Luonnollisesti muut liiketoimintaan liittyvät kuten aluebrändin sekä yrittäjien ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät hankkeet tukevat monin eri tavoin myös Woodpoliksen puutuoteklusterin alueen toimintaa. Kuhmon alueen kokonaiselinvoiman ja vetovoimaisuuden kehittäminen tukee aina näin myös Woodpoliksen toimintaa.

Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimushanke

Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimushankkeella haetaan lisää tietoperusteista tukea puurakentamiselle ja puun käyttömuotojen lisäämiselle. Hankkeen päätavoite on tuottaa tutkimuspohjaista, puolueetonta ja kaikille avointa tietoa puurakentamisen terveysvaikutuksista. Tutkimuksessa seurattiin järjestelmällisesti Kuhmon Tuupalan puukoulun sisäilman kemiallista ja mikrobiologista laatua myös pinnoilta sekä sisäilman kemiallista ja mikrobiologista laatua, sisäpintojen mikrobiologista puhtautta ja sisätilojen fysikaalisia ominaisuuksia. Lisäksi tutkittiin rakennuksessa työskentelevien ja opiskelevien terveyttä ja hyvinvointia. Tuupalan tuloksia verrataan verrokkikoulujen tuloksiin. Toinen tavoite on levittää tietoa jo käynnissä olevasta tutkimuksesta ja myöhemmin sen tuloksista ja saada näin ihmiset ymmärtämään puurakentamisen merkittäviä etuja. Tällä edistetään yleisesti suomalaista ja kainuulaista puurakentamista sekä alalla toimivien yritysten menestymistä.

Tutkimuksen tuloksia ja Kuhmon kaupungin puurakentamisen hankkeita esitellään kaupungin järjestämässä Puurakentamisen seminaarissa 16.12.2021.

Puurakentamisen markkinat voivat kasvaa Suomessa ja myöhemmin kansainvälisesti. Tutkimuksesta ja tuloksista tiedotetaan eri kanavien kautta. Tuloksista kerrotaan kotimaisissa rakennusalan tapahtumissa sekä julkaistaan yleisellä tasolla olevia ja ammattilehtien artikkeleita. Tärkeänä periaatteena on tiedotus- ja tutkimusmateriaalin tekeminen mahdollisimman avoimesti saatavaksi kaikille. Oulun yliopiston/Kajaanin Mittaustekniikan yksikön yhteyshenkilö hankkeessa on Pekka Kilpeläinen. Hanketta rahoittaa Kainuun ELY- keskuksen Euroopan maaseudun maatalousrahasto, Suomen Metsäsäätiö ja Kuhmon kaupunki. Projektin yhteyshenkilö on vuoden 2021 loppuun saakka Camilla Aspivaara.

Kuhmon puinen sote-asema

Ympäristöministeriön ja Kuhmon kaupungin rahoittamassa Puinen sote-asema -hankkeessa Kuhmon kaupungilla on halu rakentaa puinen sote-asema, jossa voidaan hyödyntää myös hybridirakentamista (betoni – puu) ja hyödyntää kainuulaisten yritysten osaamista. Tavoitteena on kehittää hankintamalli, joka poikkeaa perinteisestä rakennushankkeesta sekä rakennetaan lokaalimalli ja -verkosto hankkeen toteuttamiseksi. Tavoitteena on myös luoda valmis sopimusmalli IPT- pohjaiselle hankkeen kehittämiselle ja toteuttamiselle julkiseen rakentamiseen. Hankkeessa kehittään ja toteutetaan modulaarinen ja muuntojoustava rakennusjärjestelmä sote-rakentamiseen. Lisäksi huomioida Kuhmon kaupungin strategia, jossa edistetään puurakentamista ja viestitään saadut tulokset (sopimusmalli, toteutustapa, rakennus) mahdollisimman laajasti. Hankkeessa luodaan myös alusta, joka skaalautuu ja on aidosti käytettävissä tulevissa hankkeissa yli yritys- ja kuntarajojen. Yhteyshenkilönä tässä hankkeessa on projektipäällikkö Sirpa Huttunen.

UpWood Erasmus

UpWood Erasmus + KA2 hankkeen osallistujat edustavat viiden eri maan puutuoteklustereita. Päätavoitteena on kehittää energiatehokkaan puutuoteteollisuuden uusi harjoittelumalli sekä oppimateriaali, joka huomioi uusimman teknologian ja prosessit. Lisäksi tavoitteena on parantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhteyshenkilönä tässä hankkeessa on Arttu Heikkinen.

Kainuun biometsätalouden uusi ekosysteemi

Kainuun biometsätalouden uusi ekosysteemi – hankkeessa päätavoitteena on rakentaa Kainuun kuntien kanssa kunnille (Kajaani, Sotkamo, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Kuhmo) oma puurakentamisen tai puu/hybridirakentamisen strategia. Lisäksi hankkeessa mm.  selvitetään   edellytykset puutuotealan uudistumiselle ja siihen liittyvän Kainuun metsäbiotalouden ekosysteemin rakentaminen Woodpolis sateenvarjona.  Hankkeessa tavoitteena on myös Woodpolis 2.0 kilpailuedun selvittäminen tulevaisuuden näkökulmasta sekä tuotteistaa vierailut Kuhmon puurakentamiskohteisiin kuten Tuupalan puukouluun ja lisätä yhteistyötä eri puutoimijoiden kuten arkkitehtien kanssa. Hanketta rahoittaa Kainuun liitto (AKKE-rahoitus) ja Kuhmon kaupunki. Yhteyshenkilönä tässä hankkeessa on Tuomo Määttä.

 

Lisätietoja hankkeista antavat:

Kuhmon kaupunki

Kehitysjohtaja Soile Holopainen, p. 044 72 55304 soile.holopainen@kuhmo.fi

Projektiassistentti Camilla Aspivaara, p. 040 610 1687 camilla.aspivaara@kuhmo.fi

Projektipäällikkö Sirpa Huttunen, p. 040 182 5248 sirpa.huttunen@kuhmo.fi

Hankekoordinaattori Arttu Heikkinen, p. 040 6727 561 arttu.heikkinen@woodpolis.fi

Projektikoordinaattori Tuomo Määttä, p. 040 573 0324 tuomo.maatta@woodpolis.fi