Lehdistötiedote Kuhmo, Pito- ja vetovoimatutkimus

Kuhmossa asuvat näkevät tärkeänä myös työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tehtävät teot sekä talouden hyvän hoitamisen. Niille aloille, joissa on työvoimapulaa, nähdään tärkeäksi niin kaupungin kuin koko maakunnan voimin kaikin keinoin etsiä rekrytointiratkaisuja.

“Kaupunki on osannut panostaa oikeisiin asioihin ja toivon, että jatkossakin olisi näin. Tuupalan alakoulu oli päättäjiltä rohkea, mutta hieno päätös! Ehkäpä juuri se on Kuhmon uuden nousun alkupiste.” (Vastaajan kommentti).

              

Kuhmoon muuttaneet ja Kuhmossa asuvat antavat kotikaupungilleen hyvän arvosanan

( vastaajia noin 300)

Kuhmoon muuttaneet pitävät Kuhmoa turvallisena, harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksia hyvinä ja arvostavat Tuupalan puukoulun tarjoamaa terveellistä oppimisympäristöä lapsille. Naiset arvostavat miehiä enemmän sitä, että palvelut ovat lähellä ja että arki sujuu ilman ruuhkaa ja jonottamista. Asuinympäristön turvallisuus on yksi tärkeistä pito- vetovoimatekijöistä, miehille vielä naisia tärkeämpää.

Vastaajien perustarpeisiin liittyvät asiat ovat tärkeitä, kun valitaan asuinpaikkaa: perhe ja ystävät, riittävät toimeentulomahdollisuudet ja arjen turvallisuus. Kun nuo perustarpeet täyttyvät, Kuhmolla on erityisiä vetovoimatekijöitä, joita vastaajat arvostavat ja jotka vahvistavat pito- ja vetovoimaa.

Näitä tekijöitä ovat mm luonnon tarjoamat mahdollisuudet, kalastus, vapaa metsästysmahdollisuus valtion mailla, edelläkin jo mainittu rauhallisuus ja kiireettömyys, oma nykyinen tai aiempi sidos (paikka tai ihmiset) Kuhmoon, toimivat peruspalvelut, vireä kulttuurielämä ja neljä vuodenaikaa.

Kuhmolaiset ja Kuhmon ystävät ovat sitoutuneita Kuhmoon

Koulutuspäällikkö Pirjo Ala-Hemmilä huomasi fokusryhmähaastatteluiden aikana, että Kuhmon kaupunkiin eri tavoin linkittyneet ihmiset ovat vahvasti kaupungin kehittämisestä kiinnostuneita ja innostuneita.

• Tämä on erittäin tärkeä kaupungin tulevaisuuden kannalta. Menestyneiden mutta väestöltään pienenevien kuntien vahvuudet löytyvät ihmisistä. On tärkeää, että kaupunki on kannustava, uudet tulijat toivotetaan tervetulleiksi ja työskentelemme yhdessä kaupungin hyväksi, kaupunginjohtaja Tytti Määttä kommentoi huomiota.

Vastaajien keskuudessa kehitettäväksi asiaksi nousee Kuhmon saavutettavuus.

• Saavutettavuus koetaan heikoksi ja sen parantamisen eteen haluamme tehdä ja teemme maakunnan toimijoiden kanssa yhteistyötä, Määttä kertoo.

Määttä muistuttaa, että emme kuitenkaan elä enää hevoskärrykyydin ajalla.

• Tiestön kunnosta on huolehdittava ja tavaroiden ja ihmisten on päästävä liikkumaan. Vaikka sijaitsemme Helsingistä syrjässä, se ei tarkoita, että olemme syrjässä maailmasta. Kuhmosta on mm. hyvät yhteydet kansainvälisen rajanylityspaikan kautta Venäjälle. Meidän on panostettava myös tiedon liikkumiseen ja nopean laajakaistan rakentamiseen Kuhmossa. Tämä antaa mahdollisuuksia myös paikkariippumattoman työn tekemiseen Kuhmosta, Määttä toteaa.

Ala-Hemmilän mukaan Kuhmon erityispiirteiden ja vahvuuksien vahvistamiseksi kuten Venäjään ja rajaan liittyvän osaamisen, puuosaamisen ja -rakentamisen, kamarimusiikin ja muun vahvan kulttuuritarjonnan, erityisen luontomatkailun tai lentokentän kehittämiseksi virisi runsaasti erilaisia toimintaehdotuksia.

• Tapahtumaosaamisen, sesonkiluontoisen majoituskapasiteetin ja ravintolapalveluiden lisääminen tarjoavat myös mahdollisuuksia siihen, että yhä useampi saa kosketuspintaa Kuhmoon ja on sitä kautta kaupungin vakinaisempi tai tilapäinen palvelujenkäyttäjä, Hemmilä kertoo.
• Kaikki kyselyissä ja haastatteluissa esitetyt, yksittäisetkin ajatukset pääsevät kaupungin johtoryhmän ja päättäjien tarkempaan tarkasteluun, Määttä vakuuttaa.

Kuhmon kaupunki on toteuttanut Elävä Kainuu -Leaderin avustuksella Pitoa ja vetoa Kuhmoon -hankkeen, jossa on selvitetty Kuhmon pito- ja vetovoimatekijöitä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kaupungin viestinnän, tulomuuttopalveluiden ja peruspalvelujen kehittämisessä. Hanketta on rahoitettu myös Suomen Metsäsäätiön Kuhmolle luovuttamalla rahoituksella.

Hankkeessa toteutettiin kyselyt ja haastatteluita, joiden avulla kartoitettiin Kuhmossa asuvien, poismuuttaneiden, tulo- ja paluumuuttaneiden sekä kuhmolaisten vapaa-ajan asukkaiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat Kuhmon tärkeimmät pitovoima- ja vetovoimatekijät. Kyselyihin ja haastatteluihin osallistui yli 500 vastaajaa. Kyselyssä tutkittiin myös puurakentamisen ja vapaan metsästysoikeuden merkitystä pito- ja vetovoimatekijöinä.

Pitoa- ja vetoa hankkeen seminaari pidettiin 22.2.2020 Kuhmo-talossa, jossa julkistettiin kyselyjen tulokset. Samana iltana klo 17.00 järjestettiin Kuhmoon muuttaneille ja vuonna 2019 syntyneille oma kahvitilaisuus. Kaikki uudet vauvat saavat puusta veistetyn karhun lahjaksi.

Lisätietoja:

Tytti Määttä Kaupunginjohtaja, 044 5277 220

Pirjo Ala-Hemmilä, Koulutuspäällikkö 040 7529 719