Kuhmossa työstetään toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi


Kuhmon kaupunki työstää parhaillaan Kuhmon Hyvinvointikertomusta ja siihen liittyvää hyvinvointisuunnitelmaa kansallisten hyvinvointi-indikaattoreiden ja kunnan sisäisten seurantatietojen pohjalta. Moniammatillinen hyvinvointijohtoryhmä työstää konkreettisia keinoja kuhmolaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Samalla kartoitetaan hyviä olemassa olevia käytänteitä.

Johtoryhmätyöskentelyyn osallistuu kaupungin eri sidosryhmien edustajia ja aihetta tuodaan esille myös kaupungin erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa. Hyvinvointikertomuksen laatimisesta kunnassa määrätään Terveydenhuoltolain 12§:ssä ja se liittyy olennaisena osana kunnan talousarvioon. Hyvinvointikertomus tulee päätöksentekijöiden käsittelyyn syksyn aikana.

 

Kuntien välillä on merkittäviä eroja sairastavuudessa havaitaan THL:n kesäkuussa julkaiseman sairastavuusindeksin pohjalta. Kymmenen eniten sairastavan kunnan keskimääräinen sairastavuusindeksi on kolminkertainen verrattuna kymmenen vähiten sairastavan kunnan keskiarvoon.

Kuva: Ikävakioitu sairastavuusindeksi maakunnittain 2014-2016. Suomen luku 100. Mitä pienempi luku sen terveempi ja mitä suurempi luku sen sairaampi väestö. Lähde THL

 

– Sairastavuus suurenee siirryttäessä etelästä ja lännestä koilliseen, ja tämä on ollut Suomen alueellisten terveyserojen keskeinen piirre jo toistasataa vuotta. Vaikka koko maassa terveys on kohentunut, alue-erot ovat säilyneet suurina ja jopa kärjistyneet, kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:n tiedotteessa. 2000-luvun aikana sairastavuus on pienentynyt koko maassa 16 prosenttia, kymmenessä terveimmässä kunnassa 36 prosenttia, mutta kymmenessä sairaimmassa kunnassa vain viisi prosenttia, Koskinen jatkaa.

Sairastavuuden erojen taustalla on elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Sairastavuusindeksissä on huomioitavaa, että myös Kainuu kuuluu eniten sairastavien maakuntien joukkoon. Täällä sairastetaan eniten sepelvaltimo-, aivoverisuoni-, tuki- ja liikuntaelin- sekä mielenterveyssairauksia.

Sairastavuusindekseihin liittyen Kainuun Sanomat on tämän viikon ajan nostanut esille mielenterveyden ja päihdeongelmiin liittyviä aiheita. Lehti kysyy mm. liittyykö mielenterveyden häiriöihin edelleen tabuja tai ennakkoluuloja, kuinka ongelmista voitaisiin puhua avoimemmin ja millaista apua mielenterveysongelmiin tarvitaan. Pääkirjoituksessa pohditaan, että mielenterveys on iso hyvinvointikysymys niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Artikkeleissa on tuotu esille myös päihteiden vaikutus muun muassa yleiseen hyvinvointiin, mielen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin.

Kainuussa hyvinvoinnin edistämistä on tehty kuntien ja soten yhteistyössä suunnitelmallisesti jo kymmenkunta vuotta. Yhteistyö kehittyy ja tiivistyy jatkuvasti. Kuntien hyvinvointiryhmien lisäksi Kainuussa toimii hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden alueverkosto. Alueverkoston koollekutsujana toimii Kainuun sote ja siihen kuuluvat kaikkien kuntien hyvinvointikoordinaattorit. Alueverkoston tehtävänä on seurata Kainuun asukkaiden hyvinvointia ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä tehdä esityksiä tarvittavista toimenpiteistä seurantatiedoista nousseiden havaintojen perusteella.

– Hyvinvoinnin seuranta on jatkuva prosessi ja kuntalaisten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä mietitään aktiivisesti osana jokapäiväistä työtä, kertoo Kuhmon kaupungin hyvinvointiaktivaattori Riikka Kähkönen. Hyvinvointikertomus on sitten se asiakirja, mihin suunnitelmat ja toimenpiteet kirjataan, Kähkönen jatkaa. Hänen mielestään hyvinvoinnin edistäminen ei ole pelkästään kunnan tai maakunnan vastuulle kuuluvaa toimintaa vaan kyseessä on useiden eri tahojen yhteistyöstä muodostuva kokonaisuus.

– Ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä yksi tärkeä lenkki on kolmannen sektorin tekemä työ ja tietenkin myös yksityiset hyvinvointipalvelujen tuottajat, mutta kuitenkin loppujen lopuksi kaikkein tärkein ja merkitsevin on yksilö itse. Hyvinvointia tukeva yleinen vallitseva ilmapiiri ja yhteiskunnan rakenteet ovat tärkeänä tukena hyvinvoinnin edistämisessä, mutta ihminen itse päättää mitä hän suuhunsa laittaa, minkä verran nukkuu ja miten huoltaa fyysistä ja psyykkistä kuntoaan, pohtii Kähkönen viitataten THL:n julkaisemiin kainuulaisten eniten sairastamiin sairauksiin, joihin elintavoillakin on merkitystä.