BLOGI: Kuhmon taloudesta ja veroista


Kuhmon kaupungin taloustilanne herättää keskustelua. Hyvä, kuntalaisten pitääkin olla kiinnostuneita kunnan taloudesta ja palveluista. Kunta on ihmisten yhteisö ja jäsentensä summa. Jäseniä ovat niin yritykset, kuntalaiset kuin kiinteistön kunnassa omistavat vapaa-ajan asukkaat.

Kunnan taloudellinen tilanne on vakava. Kaupungin tulot eivät riitä käyttötalousmenojen kattamiseen. Tulot muodostuvat maksuista, veroista (kunnallisvero, kiinteistöverot ja 1/3 osuus yhteisöveron tuotosta) ja valtionosuuksista. Lisäksi Kuhmon kaupungilla on mahdollisuus käyttää sijoitusvarojensa tuottoja, mikäli sijoitukset ovat tuottaneet.

Kunnan tehtävä lain mukaan on edistää alueensa elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia. Menot muodostuvat kunnan lakisääteistä tehtävistä, joita ovat peruspalvelut kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, koulut, kaavateistä huolehtiminen, varhaiskasvatus, liikunta- ja kulttuuripalvelut ja kirjasto. Kunta voi myös itsehallintonsa nojalla ottaa itselleen tehtäviä. Tällaisia ovat mm. yksityisteiden hoito ja kunnossapito, avustukset yhteisöille, lukiokoulutus ja vaikkapa kotihoidontuen kuntalisä.

Kuhmon kaupunki on aloittanut yhteistoimintamenettelyn osana palvelujen muotoilun ja talouden sopeuttamissuunnitelman laadintaa.  Kainuun kunnat ovat yhteisesti sopineet, että sosiaali- ja terveydenhuollon menoja saadaan leikattua tulevina vuosina – 2 % prosenttia vuosittain. Ei ole ollenkaan varmaa, että tämä pitää. Tuloja lisätään korottamalla veroja 0,5 prosenttiyksikköä. Tästä huolimatta henkilöstön vähennystarve on talousennusteen mukaan 3 vuoden aikana noin 60 henkilötyövuotta. Tämä on noin 17,5 prosenttia koko kaupungin henkilökunnasta. Yhteistoimintamenettely koskee kaupungin koko henkilöstöä. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, nyt niitä liittyy sekä menoihin että tuloihin.

Kuhmon palvelujen muotoilun ja talouden sopeuttamissuunnitelman tavoitteena on elinvoimainen, itsenäinen Kuhmo, jossa kuntalaisten hyvinvointi varmistetaan. Tämän edellytyksenä on kaupungin talouden tasapaino. Suunnitelmaa työstetään yhdessä kaupungin henkilöstön, johdon ja päättäjien kanssa.

Päättäjiltä on ilmeisen paljon kysytty, miksi veroja pitää korottaa. On hyvä muistaa, että hallitus on esityksessään valtuustolle päätynyt nimenomaan kunnallisverojen korottamiseen. Kunnallisvero toimii progressiivisesti, kun taas kiinteistövero on tasavero ja vaikuttaa suhteellisesti enemmän pienituloisiin. Kuhmon kaupungin kiinteistöverot ovat Kainuun matalimpia ja mm. Sotkamoa alemmalla tasolla. Kiinteistöverojen taso kestää myös valtakunnan tarkastelun.

Lisäksi pitää muistaa, että kunnallisveroprosentti ei ole se veroprosentti, joka ansiotulosta lopullisesti peritään. Vasta kun bruttotuloista tehdään liuta erinäisiä vähennyksiä, päästään todelliseen efektiiviseen veroasteeseen. Kuhmon keskimääräinen efektiivinen veroaste on tällä hetkellä 13,76 % ja ensi vuoden nykyisellä kunnallisveroprosentilla arvioitu 13,84 %. Mikäli kunnallisveroastetta nostetaan 22 %:iin, on arvioitu efektiivinen veroaste 14,20 %.

Kuhmon kaupungilla on noin 21 miljoonan euron sijoitussalkku, joka tuottaa tällä hetkellä kaupungille noin 8 %. Voimme halutessamme ja tarvittaessa realisoida markkinatuottoa kaupungin tulokseen myymättä sijoituksia ja nostamalla rahaa kassaan. Vuodelle 2020 olemme suunnitelleet talousarvioon 650 tuhannen euron edestä tuottojen realisointia. Meiltä on usein kysytty, miksi emme myy sijoituksia ja käytä rahaa esimerkiksi johonkin investointiin. Tähän on hyvä syy: se huonontaisi kaupungin taloudellista tilannetta entisestään. Leikitään ajatuksella, että nostaisimme sijoituksia vaikkapa 6 miljoonaa euroa ja käyttäisimme sen terveysasemainvestointiin sen sijaan että teemme investoinnin lainarahalla, jota tällä hetkellä saa 0-korolla. Menettäisimme 8 %:n tuotolla laskien sijoitustuottoa 480 tuhatta euroa, mikä on suunnilleen 0,5 %:n kunnallisverotuoton verran.

Kuntien ja niin myös Kuhmon on tärkeä pitää huolta taloutensa tasapainosta. Kunta voidaan asettaa ulkopuolisten asiantuntijoiden arviointimenettelyn alaiseksi, mikäli se ei ole kattanut taseeseensa kertynyttä alijäämää neljän vuoden kuluessa siitä, kun alijäämä on taseeseen syntynyt tai jos kuntakonsernin rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta osoittavat tunnusluvut alittavat annetut raja-arvot kahtena peräkkäisenä vuonna. Kuhmon taseeseen kertyi alijäämää 180 tuhatta euroa vuoden 2018 tilinpäätökseen. Lisäksi alijäämää ennustetaan kertyvän vuonna 2019 lisää noin 2,6 miljoonaa euroa. Jo yksin tämä tarkoittaa, että Kuhmon kaupungin tuloksen on vuosina 2020 – 2022 muodostuttava sellaiseksi, että kertynet alijäämät kyetään kattamaan, ja kaupungin tase on vuonna 2022 tasapainossa tai ylijäämäinen.

Kuntatalouden läpikäyminen realistisesti ja käytännönläheisesti on työtämme. Toivottavasti jaksoit lukea tämän blogimme ajatuksella. Yhtälö ei missään nimessä ole helppo ja edessä on kaikin puolin vaikeita päätöksiä. Kunnan taloudellinen tilanne ei kuitenkaan ole sama asia kuin alueen elinvoima. Kuhmossa tapahtuukin jatkuvasti myös paljon hyvää. Samoin kaupungin toiminnassa satsaamme työntekijöiden kouluttamiseen uudistamistyössä.  Näistä asioista haluamme viestiä ja kertoa. Vaikka tilanne siis on vaikea, synkkyyten ei kannata vaipua.

 

Tytti Määttä Kaupunginjohtaja

Eija Jansson Talousjohtaja