Japanin kotiseutulahjoitusmallille ideoidaan suomalaista vastinetta – Kuhmo mukana selvitystyössä
Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä selvityttää Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin mahdollisuuksia Suomen HAMA-alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Aiheesta on juuri lähtenyt liikkeelle selvitystyö, jota aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI johtaa.
Tapaustutkimuksissa ovat mukana Kuhmon, Maalahden ja Puumalan kunnat. (Kuvat oikealta: Kuhmon kaupunki, Maalahden kunta, Puumala – Tommi Ollikainen).
Furusato Nozei, eli kotiseutulahjoitusmalli, on Japanissa käytössä oleva suosittu toimintamalli, jossa kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisia rahalahjoituksia asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle. Lahjoittaja voi valita, mihin käyttökohteeseen haluaa suunnata varat. Vastalahjaksi lahjoittaja saa paikallisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, palveluita tai lahjaesineitä. Japanin mallissa lahjoitussumman voi vähentää tuloverotuksessa.
Malli on ollut Japanissa käytössä vuodesta 2008. Yksittäisiä lahjoittajia oli vuonna 2018 jopa neljä miljoonaa, ja he tekivät lahjoituksia kuntien käynnistämiin hankkeisiin vuodessa yhteensä neljä miljardia euroa.
Mallilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Japanin paikallistaloudelle, koska se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tehdä maaseutualueita valtakunnallisesti tunnetuksi ja tarjota paikallisia erikoisuuksia kuluttajille.
Selvitystyössä mukana Kuhmo, Maalahti ja Puumala
Juuri alkaneessa selvitystyössä verovähennysmahdollisuus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kyse on sellaisen mallin konseptoinnista, jossa kunta voisi kerätä varoja elinvoiman vahvistamiseen. Esimerkiksi paikkakunnalta poismuuttaneet tai kausiasukkaat voisivat lahjoittaa kunnalle varoja ja saada vastineeksi paikallisia palveluja, elämyksiä ja hyödykkeitä.
Tarkoituksena on kartoittaa Japanin mallin oppeja ja toteuttaa 3-4 suomalaista tapaustutkimusta mallista kiinnostuneiden harvaan asutun maaseudun kuntien kanssa. Toistaiseksi tapaustutkimuksissa ovat mukana Kuhmon, Maalahden ja Puumalan kunnat. Selvityksessä haetaan palvelumalleja, jotka kiinnostavat kuntien yrityksiä ja yhteisöjä, ja tätä kautta kunnan seura- ja palvelutoimialaa voidaan monipuolistaa samalla kun vahvistetaan elinvoimaa.
Tarkoituksena on laatia yhteistyössä kuntien ja sidosryhmien kanssa konsepti, jota testataan työpajoissa mm. kuntatoimijoiden, kausiasukkaiden, poismuuttaneiden ja paikallisten yritysten kanssa. Selvitystyö raportoidaan syksyllä 2022 harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle. Työryhmä keskustelee mahdollisista jatkotoimista raportoinnin perusteella.
Selvitystiimissä on MDI:n lisäksi mukana Mesenaatti.me -palvelun Pauliina Seppälä ja Petteri Niskanen sekä Tampereen yliopiston apulaisprofessori Ari-Veikko Anttiroiko ja Japanin asiantuntijana toimiva Ikuie Nakayama.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith, MDI Public Oy, etunimi.sukunimi@mdi.fi, +358 505 134 810
Erityisasiantuntija Auli Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, +358 295 162 442
Puheenjohtaja Hanna Huttunen, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 09 432 3077
Kunnat:
Kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Kuhmo, 044 7255 220
Kunnanjohtaja Jenny Malmsten, Maalahti, 050 437 2447
Muuttoagentti Seija Paksu, Puumala, 050 526 1888
Lisätietoa Japanin kotiseutulahjoitusmallista:
Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/03/39_digitaaliset-alustaekosysteemit.pdf