Hävikkiviikkoa vietetään 13. – 19.9.2021!


Hävikkiviikko haluaa nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Osallistuminen Hävikkiviikkoon on hyvä tapa aloittaa tekemään parempia valintoja osana omaa arkea. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähenemiseen, ja pienetkin teot ovat tärkeitä!

Kotitalouksien ruokahävikki

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden heitämme ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, noin sadan euron arvosta.

Talouden tyyppi vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen. Yksin asuva nainen heittää selkeästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä. Niissä kotitalouksissa, joissa eniten ostetaan ja käytetään rahaa ruokaan, syntyy myös ruokahävikkiä kaikkein eniten. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin useamman sadan euron edestä vuosittain.

Laske oma ruokahävikkisi! Laskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy hävikkiä. Samalla saat arvion hävikin rahallisesta arvosta ja sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.

Miksi ruokahävikkiä syntyy?

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä. Suunnittelemattomuuden seurauksena kaupasta ostetaan liikaa ruokaa, jolloin kaikkea ei ehditä hyödyntää ennen ruoan pilaantumista.

Selkeästi yleisin syy ruuan poisheittämiseen on ruuan pilaantuminen. Myös ruuan jääminen lautastähteeksi, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat yleisiä syitä. Ruokaa heitetään pois myös varmuuden vuoksi, vaikka se vaikuttaisikin syömäkelpoiselta. Kuluttajien toiveet ja korkeat vaatimukset heijastuvat myös teollisuuden, kaupan ja ravintoloiden hävikkiin.

Kotitalouksien ruokahävikkiä voi ehkäistä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, muistamalla päiväysmerkintöjen erot, käyttämällä luovuutta kokkaamisessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia reseptejä sen pohjalta, mitä ruoka-aineita kaapissa on jo valmiiksi!

Ruokahävikin ilmastovaikutukset

Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Samaan aikaan merkittävä määrä syömäkelpoista ruokaa jää hyödyntämättä. Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruuan ympäristövaikutuksia.

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruuantuotannossa tarvitaan paljon maata, vettä ja muita resursseja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Myös ruuan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat paljon päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjussa syntyneet päästöt ovat syntyneet turhaan.

Jos yksi kinkkusiivu pakkauksesta päätyy hävikkiin, on kyseisen siivun ilmastovaikutus yhtä suuri kuin koko muovipakkauksen valmistamisen ja hyötykäytön aiheuttama ilmastokuormitus.

Lähde mukaan levittämään tietoa ruokahävikistä

Kerro hävikkiviikosta perheelle, ystäville sekä tutuille ja kannusta tarkkailemaan heidän omaa ruokahävikin määräänsä. Voit jakaa ruokahävikkiä vähentäviä vinkkejä, reseptejä ja Hävikkiviikon kampanjamateriaaleja omalla sometililläsi. On tärkeää pysähtyä miettimään omia valintojaan, sillä ratkaisu ruokahävikin vähentämiseen löytyy pienistä arkipäiväisistä asioista: osta viisaammin, käytä vanhenemassa olevat elintarvikkeet ajoissa ja hyödynnä ylijäämäruoka. Voit vaikka kokeilla, pärjäätkö koko viikon ilman kaupassakäyntiä.

Osallistu keskusteluun sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteella #hävikkiviikko.

Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien, eli kampanja järjestetään vuonna 2021 jo yhdeksättä kertaa. Kampanjan järjestää Kuluttaja-lehti.

Loppuviikosta julkaistaan vielä toinen juttu, liittyen mm. vinkkeihin, joilla voi vähentää omassa kotitaloudessa syntyvää ruokahävikkiä.