Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kärkihankkeissa mukana Kainuulle tärkeitä teemoja


Suomen, Venäjän ja Norjan raja-alueen luonto, kulttuuri ja talous antavat yhdessä vahvan pohjan alueen kestävälle ja vastuulliselle kehittämiselle, mistä lähtee ajatus Fennoskandian vihreän vyöhykkeen toiminnalle. Yhteisenä tavoitteena on kehittää raja-alueen alueen luonnon suojelua ja käyttöä, alueen taloutta, sekä kulttuuria ja yhteisöjä laajalla yhteistyöllä niin, että alue tulee tunnetuksi kestävien arvojen ja niitä kunnioittavan kehityksen kokonaisvaltaisena mallina. Osana Fennoskandian vihreän vyöhykkeen yhteistyötä on Karjalan työvaliokunta, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa.

Karjalan työvaliokunta

Osa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen yhteistyötä on sen Karjalan työvaliokunta, joka toimii Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Työvaliokunta on toimijoiden yhteistyöelin, joka:

  • edistää ympäristö-, matkailu-, kulttuuri- ja luonnonvara-alojen yhteistyötä sekä toimintaan osallistuvien suomalaistan maakuntien välillä että Karjalan tasavallan (Venäjä) toimijoiden kanssa
  • parantaa toiminta-alueen kestävän kehityksen imagoa, tunnettuutta ja rahoituksen saatavuutta
  •  on osa organisaatioiden välistä, ylimaakunnallista ja valtioiden välistä vuorovaikutusverkkoa, jonka tulokset ja hyödyt siirtyvät paikallistasolle.

Työvaliokunta käsittelee ja edistää toiminta-alueensa yhteisiä asioita. Työvaliokunnassa on edustettuna 32 yhteisöä ja kuntaa alueelta (kevään 2021 tilanne). Työvaliokunnan keskeiset toimet liittyvät tiedonvälitykseen sekä osapuolten yhteistyön aktivoimiseen ja tukemiseen. Nämä mahdollistavat laaja-alaisen yhteistyön hankkeiden ja muun toiminnan muodossa. Teemoja toiminnan ytimessä ovat luontomatkailu, monimuotoisuuden suojelu, kiertotalous, osaaminen ja kulttuuri.

Kärkitavoitteiksi on määritelty ylimaakunnallisen toiminnan edistäminen ja statuksen hakeminen verkostolle suhteessa eri rahoitusmahdollisuuksiin ja ohjelmiin, ydinteemojen sekä kehitysideoiden (kärkihankkeet) edistäminen sekä toiminnan tunnetuksi tekeminen ja tiedotuksen kehittäminen. Tavoitteena on tiedottaa monipuolisesti ja monikanavaisesti jäsenistön omien tiedotuskanavien kautta, ja tiedottaa ennakoivasti tuleviin rahoitushakuihin liittyen.

Työvaliokunnan toimintatavoissa korostuvat vahva yhteistyö ja se, että toimintaan osallistuvat tahot kantavat kukin aktiivisesti vastuuta. Asioiden eteneminen varmistetaan jo edellä mainituilla kärkitoimenpiteillä, joista niitä esittäneet tahot itse ottavat vetovastuun. Ydinteemoja edistetään mm. toiminta-alueelle tarvittavien isojen ja vaikuttavien kehityshankkeiden kautta ja runsaalla käytännön yhteistyöllä (mm. tapahtumien, viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen rajan molemmin puolin).

Yhtenä tulevista tapahtumista voidaan mainita esimerkiksi Luonnon konserttisali (20.8.), joka on kartanokimalaisen ja muiden pölyttäjähyönteisten suojelua edistävä uudenlainen kulttuuritapahtuma Kajaanissa Linnanvirta-festarin yhteydessä.

 

Kärkihankkeissa on mukana Kainuulle tärkeitä teemoja

Vihreän vyöhykkeen Karjalan työvaliokunnan kärkihankkeiksi on määritelty kaksi kokonaisuutta, jotka liittyvät tiiviisti kainuulaiseen kulttuuriperintöön ja sen ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen. Nämä ovat ”Singing Heritage Route” ja ”Kalevala Vihreän vyöhykkeen tunnetuksi tekijänä”. Näillä valinnoilla Vihreä vyöhyke osoittaa kunnioitustaan sille kulttuuriperinteelle, joka on mahdollistanut sen perustamisen, ja on myös osaltaan tukemassa kestävään kehitykseen perustuvaa matkailutoimintaa alueellaan.

Suomen kansalliseepos Kalevala yhdistää luonnon ja kulttuurin sekä Karjalan ja Suomen ja sen runoaines on koottu Vihreän vyöhykkeen alueelta. Tämä koko maailmassa tunnettu vienalainen kulttuuri elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Ilman Kalevalaa ja sen taustalla olevaa kulttuuriperinnettä, joka kunnioittaa luontoa eikä salli sen haaskausta, ei koko Vihreän vyöhykkeen perustaminen olisi ollut mahdollista.  Tämä kulttuuriperinne on vuosisatojen ajan elänyt runolauluna, satuina, sananlaskuina, vertauksina sekä loitsuina syrjäisissä kylissä ja siirtynyt koko maailman yhteiseksi kulttuuriaarteeksi Kalevalan kautta.

Luonto on ikiaikaisesti ollut yhteistä Itä-Suomen ja Karjalan välillä. Myös kulttuuriperinne Kalevalan kautta yhdistää edelleen molempia maita. Vihreä vyöhyke osaltaan pyrkii vaikuttamaan, ettei metsien monimuotoisuus katoaisi.  Vienansalossa on vielä vanhaa metsää paljon jäljellä. Kainuussa ja Vienassa on edelleen perinteistä vienalaista rakennuskulttuuria sekä aineetonta kulttuuria.

Esimerkkinä yhteisestä luontoon ja Kalevalaan liittyvästä perinteestä on Vienan reitiksi nimetty vuosisatoja vanha Suomen ja Karjalan välinen polkujen ja vesiväylien verkosto, jota myöten niin laukkukauppiaat kuin runokerääjät ja muut tutkijat ovat käyttäneet hyödykseen. Lue lisää aiheesta esimerkiksi Vienan Reitti ry: verkkosivuilta.Toinen konkreettinen esimerkki on Ontrei Malisen kantele -nimeä kantavan matkailureitti, josta voit lukea lisää täältä.

Intangible Cultural Singing Heritage Route -kulttuurireitin valmisteluhankkeen tavoitteena on synnyttää virallinen, Euroopan neuvoston sertifioima kulttuurireitti Suomesta Baltian maiden kautta kohti Keski-Eurooppaa. Reitin nimeksi tulee Singing Heritage Route. Suomen osalta lähtökohtana on itärajaa pitkin kulkeva Runon ja Rajan tie myös Viron, Latvian ja Liettuan alueilla reitti kulkisi maiden itäisten alueiden kautta. Reitin pääteemana ovat alueen kulttuurisesti tärkeät ja arvokkaat lauluperinteet.

Reitin varrella esiintyvät itämerensuomalainen runolaulu, setujen leelo, liettuan sutartinés, latvialainen itäosien moniääninen lauluperinne sekä Baltian maiden yhteinen laulujuhlaperinne. Täydentävinä teemoina ovat alueiden kulttuurimatkailuun liittyvät monet elementit, kuten sauna, ruoka- ja käsityöperinteet, sotien muistomerkit, itäisen ja läntisen kristinuskon kohtaamispaikat sekä luontokohteet. Euroopan neuvoston kulttuurireittiohjelman tavoitteena on lisätä kulttuurin painoarvoa yhteiskunnissa ja samalla myös kestävää matkailua, erityisesti syrjäisillä seuduilla.

Reittiä kehitetään yhteistyössä monialaisten tiimien kanssa. Tavoitteena on saada reittihakemus valmiiksi vuoden 2021 aikana. Ydinorganisaation lisäksi kutsumme valtiolliset ja alueelliset kulttuurimatkailua ja kulttuurireittitoimintaa kehittävät organisaatiot Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa kehittämään reittiä. Sertifikaatin saamisen jälkeen aletaan välittömästi valmistella Venäjän liittymistä mukaan reittiin. Tällöin reitti laajenisi Pietarin ympäristössä oleville inkeriläisille alueilla, Vienan Karjalaan ja Kizhin saarelle saakka. Jatkossa tarkoitus on myös jatkaa reittiä kohti pohjoista, saamelaisalueille.

Lisätiedot

Tytti Määttä – Kuhmon kaupunginjohtaja, työvaliokunnan puheenjohtaja
tytti.maatta@kuhmo.fi

Katja Sukuvaara, Kainuun liitto, työvaliokunnan jäsen
katja.sukuvaara@kainuunliitto.fi

Markku Nieminen, Juminkeko-säätiö
markku.nieminen@juminkeko.fi
www.juminkeko.fi

Pekka Huttu-Hiltunen, Runolaulu-Akatemian kannatusyhdistys ry
phh@runolaulu.fi
https://viakarelia.fi/singing-route
http://www.runolaulu.fi