Blogi: Paperinmakuista hallintoa – mitä merkitystä on hallintosäännöllä?

Kunnat ovat erilaisia. Niin ne ovat myös hallinnoltaan ja toimintatavoiltaan. Perustuslaissa säädetään kunnallisen itsehallinnon ja kuntajaon perusteista. Kuntien toimintaa ohjaavat yleinen kuntalainsäädäntö ja eri hallinnonaloja koskevat lait.

Hallintosäännöllä jokainen kunta itse linjaa, miten se hallintonsa kuntalain puitteissa järjestää. Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline. Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava hallintosääntö, jonka sisällön määrittelee kuntalain (410/2015) 90 §.

Ei muutosta muutoksen vuoksi vaan tarpeeseen

2020 keväällä valtuusto suoritti oman toiminnan itsearvioinnin valtuustoyön kehittämiseksi. Valtuustotyöskentely on vastaajien mielestä onnistunut kokonaisuudessaan melko hyvin. Valtuutetut kokivat, että strategian sisältö ja rakenne tukevat toimintaa. Tavoitetasot on määritelty realistisesti ja sopivan haasteellisesti. Päätöksiin sitoudutaan. Asioiden esittely kokouksissa on hyvää ja päätösehdotukset selkeitä.

Valtuuston näkemys kuitenkin hajosi siinä, tiedottavatko viranhaltijat asianmukaisesti kuntalaisille valmisteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä. Valtuuston toimintakulttuurin osalta valtuutetut myös kokevat, että tieto ei aina kulje valmisteltavista asioista. Myös tiedonkulun hyvyydessä ja avoimuudessa oli petrattavaa.

Valtuuston puheenjohtajan kanssa sovimme kesällä 2020 valtuustotyön kehittämisestä. Otimme toimintatavaksi ennakoivat ja valmisteltavia asioita selostavat webinaarit. Elokuussa kaupunginhallitus nimesi hallinnon kehittämisen työryhmän, jonka puheenjohtajaksi valittiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anneli Kinnunen.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää kuntalain mahdollistamat vaihtoehdot hallinnon rakenteeksi, laatia rapotti selvityksestä sekä tehdä esitys hallinnon rakenteesta huomioiden valtuuston koon pienentymisen 27 valtuutettuun.

Kysyvä ei tieltä eksy- Kuhmon kaupunki sai apua hallintomallin työstämiseen Kempeleen ja Utajärven kunnilta, Suomen Kuntaliitolta ja USO-verkostosta

Koska kaikki viisaus ei suinkaan sijainnut työryhmän päässä, päätettiin jo heti alkuvaiheessa hyödyntää verkostojen osaamista ja muiden kuntien kokemuksia. Lisäksi keskusteltiin maaseudun neuvottelukunnan kanssa neuvottelukunnan roolista ja toiminnan kehittämisestä. Sitran demokratiakokeilun kautta nousi esille tarpeita osallisuuden kehittämiseksi.

2021 puolella Kuhmon kaupunki liittyi myös USO-verkostoon, joka on kuntien, Kuntaliiton ja FCG:n vertaisoppimis- ja tukiverkosto. Avuksemme saimme FCG:stä Kimmo Haapasalon, joka ohjasi meitä työssä eteenpäin. Kimmo kommentoi työtämme seuraavasti:

”Valtuuston, hallinnon kehittämisen työryhmän ja johtavien viranhaltijoiden välillä oleva luottamus näyttäytyi ilahduttavan aidolta. Jälkeenpäin voin hyvin tiivistää, että viranhaltijat valmistelivat ja luottamushenkilöt ohjasivat ja linjasivat hallintomallin kehittämistä. Molemmat kuuntelivat toisiaan ja asioita perusteltiin, jos näkemykset erosivat.

Itse pidin etenkin ennakkoon selventävistä valtuustowebinaareista ja hallinnon kehittämisen työryhmän työskentelystä: asiat olivat ennakkoon hyvin valmisteltuja, vaihtoehtoisia hallintomalleja käsiteltiin ja niiden oletettuja vaikutuksia arvotettiin.

Lopputuloksena on Kuhmon tavoitteisiin ja tarpeisiin parhaiten istuva valiokuntamalli, joka antaa suotuisamman ympäristön luottamushenkilöiden vaikuttamismahdollisuuksille, ottaa huomioon monipuolisemmin kaupungin järjestämisvastuulla olevan palvelutuotannon ja lisäksi se kaikkein tärkein: siihen on rakennettu tulevaisuuteen suuntaava työskentelyote. ”

Mallin hyötyjen syntyminen riippuu nyt meistä itsestämme

Kuinka iso hyöty kaupungin kehittämiseen uudella hallintosäännöllä sitten on? Se on hyvä kysymys, sillä hyötyjen syntyminen riippuu nyt täysin meistä.

Uuden valtuustokauden kauden alkaessa jokaisen uuden päättäjän ja kaupungin viranhaltijan on tärkeää sisäistää, mitä uudistuksella on tavoiteltu ja mihin sillä pyritään.

Lyhyesti kuvattuna Kuhmon uusi hallintosääntö lisää valtuutettujen roolia valiokuntien myötä. Asioita valmistellaan ja linjataan jatkossa elinvoimavaliokunnassa sekä hyvinvointi- ja sivistysvaliokunnassa sekä tietysti myös kaupunginhallituksessa. Tavoitteena on parantaa asioiden valmistelua ja hälventää eri palveluiden välisiä raja-aitoja. Kuntalaisten osallisuus kasvaa ja lisäksi meille tulee kaupungin vetovoimaisuutta ja tulevaisuustyötä ohjaava jaosto. Ennakkovaikutusten arviointi otetaan vahvaksi osaksi päätösten hyvää valmistelua.

Hallintosääntöön on otettu demokratiatoimielimille (nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto, mökkitoimikunta ja maaseudun neuvottelukunta) myös suora aloite-oikeus valtuustolle. Tämä on edistyksellinen muutos ja vaikuttaa toimielinten mahdollisuuksiin vaikuttaa. Toimielimen valitsemalla jäsenellä on myös puhe ja läsnäolo-oikeus vetovoima- ja tulevaisuusjaostossa.

Viranhaltijoiden ja päättäjien työnjakoa on myös pyritty edelleen selkiyttämään. Syksyllä hallintosäännön työstämistä jatketaan palvelualueorganisaation osalta. Tämä valmistelu tapahtuu viranhaltijavetoisesti, koska kyse on erityisesti kaupunkiorganisaation käytännön johtamiseen liittyvistä asioista.

Olen valtavan tyytyväinen siihen, miten sitoutuneesti työryhmä työtä teki. Työryhmän työn aikana on useaan kertaan kuultu, että hallintosääntö on ajassa elävä ohje, jota päivitetään tarpeen mukaan. Kokeilujen kautta löytyy Kuhmoon sopiva toimintamalli. Vaikka mallia on haettu muualta, niin mallin tulee aina istua siihen kuntaan, jossa sitä käytetään. Siksi työryhmä käytti mallin hiomiseen hieman enemmän aikaa kuin alussa arveltiin. Uskon, että aika ei tässä tapauksessa mennyt hukkaan!

– Tytti Määttä, Kuhmon kaupunginjohtaja