Blogi: Paikkabrändi syntyy aidoista aineksista

Pito- ja vetovoima ovat paljon käytettyjä sanoja. Kuntien välinen kilpailu asukkaista ja yrityksistä on kasvanut. Samaan aikaan kilpaillaan kansainvälisesti esimerkiksi investoinneista ja asiakkaista. En ole mikään brändin asiantuntija, mutta minulle asiakkaana vahva brändi ja maine toimivat helpottavina tekijöinä. Ne helpottavat esimeriksi tuotteiden ja palveluiden vertailua, sillä on helpompi valita sellainen tuote tai palvelu, joka maine on todennettu tai se vastaa omia arvojani. Uskon, että kun kunnan brändi on kunnossa, se kiinnostaa myös sidosryhmiä ja luo mahdollisuuksia pitkäaikaisille kumppanuuksille.

Paikkabrändi kertoo, missä paikka on ja mitä se on. Se on myös alueen maine. Tätä lukiessa voit miettiä, millainen on oman paikkakuntasi maine. Millaisen juoman saat, jos tilaat puolankalaisen, tyrnäväläisen, kuusamolaisen tai kuhmolaisen. Sinunkin paikkakunnallasi on jonkinlainen maine.

On onni olla Kuhmon kaupunginjohtaja, sillä Kuhmon alueella on monia omaleimaisuuksia ja vahvoja mainetekijöitä. Tavoitteenamme on vahvistaa luontaisia omaleimaisuuksia houkuttelevampaan muotoon. Vahvistamme, kirkastamme ja suuntamme mainetyötä.

Koska tavoitteena on laatia paikkakunnan yhteinen brändi, tulee työssä huomioida monenlaisia näkökulmia. Asukkaiden ja yritysten on oltava mukana prosessissa. Brändi rakennetaan yhdessä, mutta prosessia pitää johtaa ja sen pitää olla tavoitteellinen. Kuhmossa brändiä työstetään brändityöryhmässä, jossa mukana on erilaisia ihmisiä ja eri tahojen edustajia. Työtä vetää kehitysjohtaja.

Kunnan brändin rakentamiseen liittyy myös aina poliittinen ulottuvuus. Kuhmossa työryhmään nimettiin kaupunginhallituksen edustajat ja projektille valittiin ohjausryhmä. Kunnan brändiprosessissa tulee kuunnella päätöksentekijöitä.

Jos brändiasiat menevät yli hilseen, niin kokeillaanpa seuraavaa. Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa kysyt sukulaiseltasi, miten siellä mökkipaikkakunnalla menee. Hän ryhtyy kertomaan sinulle tarinaa. Seuraavan kerran kun olet mökkipaikkakunnan kaupassa, tuttu paikkakuntalainen toistaa sinulle saman tarinan. On nimittäin niin, että myös kunnan asukkaat brändäävät paikan. Tämä on olennaista ymmärtää. Jokainen meistä rakentaa oman paikkakuntansa mainetta asukkaana, yrittäjänä tai vapaa-ajanasukkaana.

Brändiprosessi voi jossain kohdin vähän sattuakin. Paikan identiteettiin liittyvät kysymykset ovat lähellä sydäntä. Väitöskirjatutkija Kaisa Aro on tutkinut brändirakkautta. Hänen mukaansa brändirakkaus on voimakasta emotionaalista kiintymystä brändiin, joka tuntuu jollakin tavalla omalta ja samaistuttavalta. Usein rakas brändi mahdollistaa yksilölle itsensä toteuttamisen.

Brändirakkaus on asia, jota paikkabrändäyksessä voi hyödyntää. Brändirakkaus voi olla sytyke paluumuuttoon, vapaa-ajanasumiseen, aina uudelleen paikkakunnalle matkailuun tai tapahtumaan osallistumiseen.  Esimerkkinä Kuhmon kamarimusiikki on pystynyt muodostamaan brändirakkaussuhteen moneen musiikin ystävään.

Ihminen, jolla on brändirakkaussuhde paikkaan, on myös erinomainen paikkakunnan lähettiläs. Hän kertoo paikasta sosiaalisessa mediassa, puolustaa sitä ja on valmis tekemään tekoja rakkaan paikan vuoksi. Vaikka elämme globaalissa maailmassa, paikan merkitys ihmisen elämässä on yllättävän suuri. Paikkaan voi rakastua, ja tuo rakkaus voi synnyttää monenlaisia tekoja.

Kaupunginjohtajana Kuhmossa tärkein tehtäväni on edistää kuntalaisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja estää näköalattomuutta. Kunnan tärkein resurssi ovat sen nykyiset ja tulevat asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat. Me kaikki omaan seutuun ja paikkaan tavalla tai toisella sitoutuneet ihmiset.

Parhaimmillaan brändin rakentamisen verkostoyhteistyössä syntyy kaikkia osapuolia herättelevä ja palveleva oppimisprosessi. Kuten niin monessa muussakin asiassa, tässäkin, matka on vähintään yhtä tärkeä kuin päämäärä. Brändiä ei voi mainostoimistolta ostaa, vaan se tehdään aidoista aineksista asiakaskokemusten, tarinoiden, toimintojen ja tekojen avulla.

Tytti Määttä
Kaupunginjohtaja