Blogi – Kirjaston joululukemista aikuisille
Joulun aika on lukemisen aikaan. Kirjaston kirjavinkkiblogissa suositellaan tällä kertaa jouluisia tarinoita sekä teoksia Kainuusta. Lisäksi vinkataan kirjauutuutta suositulta pohjalaiskirjailijalta.
Lukemisen lisäksi kirjastosta voi lainata joulumusiikkia tunnelmaa tuomaan sekä lautapelejä että elokuvia lomapäivien viihteeksi.
Kuhmon kirjaston väki toivottaa hyvää joulua ja riemukasta uutta vuotta!
Tapahtuipa joulun aikaan
Leena Lehtolainen : Joulupukin suudelma. Jännittäviä joulutarinoita (Tammi 2021)
”Joulupukin suudelma” on kokoelma joulun- tai talvenaikaan sijoittuvaa rikostarinoita. Teeman alle mahtuu kuitenkin monenlaisia kertomuksia perinteisistä rikosten selvittämisistä aina asunnottomien elämän kuvaukseen. Osa tarinoista ovat väkivaltaisempia ja karumpia osan ollessa enemmän mysteerin ratkaisuun keskittyviä. Vaikka tarinoissa käsitelläänkin Suomen synkempää puolta, joukossa on myös onnellisia loppuja ja huumorin pilkahduksia.
Lehtolaisen faneja varmasti ilahduttavat kokoelmaan sisältyvät Maria Kallio- ja Hilja Ilvesko -tarinat. Suurin osa kertomuksista on julkaistu aikaisemmin, mutta mukana on myös kaksi uutta. Lyhyet novellit ja Lehtolaisen tiivis kerrontatapa mahdollistavat rikosten maailmaan uppoutumisen lyhyeksikin aikaan jouluhulinoiden keskellä.
James Bowen: Bobin joulu (Wsoy 2016)
Omaelämäkerrallinen teos kertoo koskettavan tarinan toipuvasta huumeidenkäyttäjästä ja hänen löytökissastaan. Eletään joulun aikaa Lontoossa, ja Bowenilla ei mene hyvin. Hän on kipeä, rahat ovat lopussa ja kaupungissa on poikkeuksellisen luminen ja kylmä joulukuu. Selviytyäkseen Bowenin on tehtävä töitä muun muassa katusoittajana. Kaduilla kylminä joulukuun päivinä Bowen kohtaa ihmisten ystävällisyyden ja löytää kauan kadoksissa olleen joulumielensä. James Bowen ja hänen kissansa Bob nousivat joitakin vuosia sitten maailman tietoisuuteen sosiaalisessa mediassa.
Kainuu sanoissa ja kuvissa
Tommi Liimatta : Hautajaiskengät (Like 2021)
Alussa ikuisuusopiskelija Arno matkustaa enonsa luo junalla Helsingistä Kainuuseen, niin kuin hän on tehnyt aikaisemminkin. Virallisesti hän haastattelee enoaan ja sukulaisiaan omaa yliopistonsa lopputyötä varten, mutta todellisuudessa näiden matkojen tarkoitus on ollut palata juurille pois omasta arkielämästä. Vuosien aikana Arnon elämä vakiintuu uomiinsa työpaikkoineen ja esikoispoikineen. Eno taas vanhenee ja terveys huononnee – entisenlaiseksi työmieheksi hänestä ei enää ole. Lopussa on kolmet hautajaiset, kun suvun vanhemmista miehistä aika jättää.
Liimatta kuvaa teoksessaan monia asioita: esimerkiksi kahden eri sukupolven ja eri taustoissa eläneen miehen vähittäistä ystävystymistä sekä Kainuuta ja kainuulaisia ihmisiä. Teksti on sujuvaa, mutta liian helpolla se ei lukijaansa päästä: vähäisilläkin sanoilla sanotaan paljon.
Antti Leinonen : Mies ja Ahma (Minerva 2021)
Leinonen on palkittu kuhmolainen luontokuvaaja, joka on tullut tunnetuksi erityisesti ahmojen kuvaajana. Tänä vuonna hän julkaisi kirjan, jossa kertoo erityisesti siitä yhteydestä, joka kuvaajan ja kuvattavan välille syntyi vuosien saatossa. Kuinka lähelle Leinonen lopulta pääsee kohdettaan, selviää lopun Hemmo-ahman kuvissa: mökin rappusissa makoilevan ahma jää mieleen.
Leinosen kuvissa ahmat esiintyvät arkisissa puuhissaan uteliaina, leikkisinä, arkoina, suoranaisina maanvaivoina ja omiin puuhiinsa keskittyneinä. Ahmojen lisäksi teoksessa on kuitenkin kuvia muistakin eläimistä ja kuhmolaisesta luonnosta. Erityisesti erämaa näyttäytyy upeana eri vuodenaikoina otetuissa kuvissa.
Teoksessa Leinonen myös kertoo urastaan kuvaajana kommentoiden samalla luonnon muutosta ympärillään. Teksti on sujuvaa sekä päiväkirjamerkinnöillä ja monenlaisilla kommenteilla elävöitettyä. Kirjan lopussa on niksejä ahmojen kuvaukseen sekä perustietoa niistä. ”Mies ja Ahma” on mainittu myös viime kevään ”Kohdataan Kuhmossa” – virtuaalitapaamisessa vinkatessa Leinosen edeltävää kirjaa, ”Ahman kintereillä” (Maahenki 2012). Molempien kirjojen kautta voi tehdä nojatuolimatkan ainutlaatuiseen, karun kauniiseen Kainuun luontoon.
Luetun kirjailijan uutuus
Eira Pättikangas: Talvella päivät ovat pitkiä (Karisto 2021)
Eletään Venäjän vallan aikaisessa Suomessa. Laima palaa kotipaikkakunnalleen kaupungissa vietettyjen vuosien jälkeen tarkoituksenaan perustaa kirkonkylälle hattukauppa. Avukseen hän palkkaa Sessin, piian. Hattukaupan apulaisella on salaisuus, joka selviää vasta Sessin ja mielitietyn vieraillessa papin luona.
”Talvella päivät ovat pitkiä” – teoksessa keskiössä ovat taustoiltaan erilaiset ja eri-ikäiset naiset. Pättikangas vie lukijan niin viime vuosisadan vaihteen maaseudulle kuin kaupunkiin, jolloin moderni maailma vähitellen saapui syrjäisemmillekin seuduille. Tarinaa elävöittää myös kirjailijan viljelevä pohjalainen murre. Kuhmolaiset kirjastonkävijät ovat ottaneet Pättikankaan tarinat omakseen, ja tämäkin teos entisajan joulun kuvauksineen varmasti miellyttää kirjailijan historiallisista romaaneista pitäviä.